Tutkin viime vuonna Helsingin Sanomien stipendiaattina sitä, miten toimittajat, koodaajat ja designerit voisivat työskennellä keskenään paremmin. Monitaustaisia tiimejä tarvitaan tekemään kiinnostavampaa ja koukuttavampaa digijournalismia. Usein tällaista työtä hankaloittavat ammattiryhmien väliset kulttuurierot.
Ratkaisuksi on ehdotettu, että kaikki toimittajat opettelevat koodaamaan, mutta taidon riittävän syvällinen omaksuminen vie ummikolta vuosia. Lisäksi taito vaatii jatkuvaa päivittämistä. Valtaosa haastattelemistani digijournalismin ammattilaisista oli sitä mieltä, että koodaus saattaa usein olla parempi jättää datajournalisteille. Se sijaan toimittajat voisivat opetella alla listattuja digijournalismin tekemisessä hyödyllisiä taitoja.
Projektinhallintataidot. Toimittaja tuntee yleensä parhaiten jutun materiaalin ja on tarinankerronnan ammattilainen. Siksi on usein luontevaa, että toimittaja johtaa digijournalismiprojektia. Suuremmissa projekteissa tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:
Opettele tekemään aikabudjetti ja jakamaan lopputuotteen ominaisuudet niihin, jotka ovat olennaisia, ja niihin, jotka olisivat kivoja lisiä, jos niiden tekoon jäisi aikaa. Opi jakamaan tehtävät selkeästi aloituspalaverissa ja pitämään tehokkaita välitsekkauksia matkan varrella.
Toisen ihmisen ymmärtäminen. Anna kaikkien olla luovia ja käyttää täyttä osaamistaan. Harva asia ärsyttää koodaajaa ja designeria enemmän kuin toimittaja, joka tulee ilmoittamaan, että juttu on tulossa ulos tunnin sisällä ja nyt tarvittaisiin ”jotain interaktiivista”.
”Vaikka et itse koodaa, luo ymmärrys siitä, miten koodi toimii sekä mitä sillä voi ja kannattaa tehdä.”
Koodin ymmärtäminen. Vaikka et itse koodaa, luo ymmärrys siitä, miten koodi toimii sekä mitä sillä voi ja kannattaa tehdä. Esimerkiksi ulkoasumuutosten teko on huomattavasti hitaampaa kuin printtitaitossa, koska sisällön pitää toimia kaikilla päätelaitteilla. Muodosta myös käsitys siitä, millaista materiaalia ja missä muodossa koodaaja ja designer tarvitsevat sinulta, jotta esimerkiksi interaktiivinen grafiikka voi syntyä.
Toisten maailmojen ja kielen ymmärtäminen. Pyri muiden ammattiryhmien seuraan. Esimerkiksi The Guardian järjestää talon sisäisiä Hack Day -tapahtumia, joissa koodarit, designerit, toimittajat ja kaupallisen puolen ihmiset kehittävät yhdessä digitaalisia ratkaisuja ongelmiin. BBC:n visuaalisen journalismin tiimin uudet tekijät seuraavat muutaman päivän ajan eri ammattikuntiin kuuluvien työkaveriensa työtä ja perehtyvät heidän käyttämiinsä työkaluihin ja kieleen.
Suunnittelu ja rutiinien luominen. Suunnittele ajoissa ennustettavien uutistapahtumien, kuten olympialaisten tai Oscar-gaalan, uutisointi. Kehitä rutiineja ja työkaluja yllättävien uutistapahtumien varalle. Se että tiimi pystyy luomaan sekä nopeaa journalismia, kun jossain räjähtää, että spektaakkelimaisia interaktiivisia featureartikkeleita, edellyttää rutiineja ja automatisointia. Helsingin Sanomien datadeskissä tämä on ratkaistu siten, että yleisimmät digikerrontamuodot, kuten laskurit ja tietovisat, syntyvät helppokäyttöisellä työkalulla, jota kaikki toimittajat on koulutettu käyttämään.
> Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: [email protected]
