Sulje

Riikka Virranta

Älä toista valhetta

journalismi

Korjaan virheellisen väitteen: rokotteet eivät tutkimusten mukaan aiheuta autismia. Näin siitä huolimatta, että sitkeä kansainvälinen huhu väittää toista ja Suomessakin Magneettimedia on pitänyt virhekäsitystä esillä.

Miten median pitäisi reagoida sosiaalisessa mediassa tehokkaasti leviäviin huhuihin, disinformaatioon ja valeuutisiin?

Tulisiko virheitä sännätä oikomaan?

Asia ei tutkimuksen valossa ole yksinkertainen. Yksi helppo ohje journalisteille on: valeuutisen sisältöä on paras olla toistamatta turhaan edes korjauksen yhteydessä, jos se ei ole levinnyt laajalle.

Toimin siis jutun alussa luultavasti väärin.

Korjaus voi tuoda valheelle lisää näkyvyyttä ja kääntyä itseään vastaan varsinkin niiden joukossa, joiden maailmankuvaan virheellinen tieto istuu korjattua paremmin.

”Korjaus voi tuoda valheelle lisää näkyvyyttä ja kääntyä itseään vastaan varsinkin niiden joukossa, joiden maailmankuvaan virheellinen tieto istuu korjattua paremmin.”

Muun muassa tämä kävi ilmi seminaarissa, jossa tutkijat ja asiantuntijat keskustelivat disinformaatiosta ja journalismista. Tilaisuuden olivat järjestäneet median toiminnan kriisitilanteissa turvaamaan pyrkivä Mediapooli ja Harvardin yliopisto.

Muisti toimii niin, ettei kerran opittu virhe noin vain pyyhkiydy mielestä, ellei sille löydy korvaavaa vastafaktaa (autismia aiheuttaa jokin muu). Väitteen kumoavastakin lauseesta jää herkästi mieleen alkuperäinen väite.

Lisäksi valeuutisten kuluttajat ainakin Yhdysvalloissa ovat usein eri joukkoa kuin ne, jotka näkevät uutismedian korjauksia.

Virheiden korjaamisesta ei silti kannata asiantuntijoiden mukaan luopua.

Johdonmukainen, perusteellinen ja uskottavasti lähteytetty selvitys siitä, miksi väite on väärä, voi osaltaan hillitä virheiden leviämistä. Tutkimus viittaa siihen, että faktantarkistus vaikuttaa ainakin poliitikkojen esittämiin väitteisiin ja osaan äänestäjistä.

Suoraa virheiden korjausta parempi strategia valeuutisia vastaan on kirjoittaa niiden teemoista omaehtoisesti. Valita näkökulmat itse, journalistisin kriteerein, ei vain torjua muiden syöttämiä tietoja muiden valitsemissa kehyksissä.

Rokotteiden tapauksessa voisi kirjoittaa, miten ne ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä tai miten todennäköisiä riskejä niihin liittyy – ainakaan jutuissa ei kannattaisi toistaa sanaa autismi.

Lisälukemista virheellisten väitteiden leviämisestä ja niiden korjaamisesta:

Misinformation and its Correction: Cognitive Mechanisms and Recommendations for Mass Communication

When Corrections Fail: The Persistence of Political Misperceptions

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit