Tilaa Uutiskirje!

Älykellot tulevat – mutta eivät ihan vielä

Uutinen saapuu ensimmäisenä värinänä ranteeseen tulevaisuudessa. Sitä ennen pitää ratkaista tukku älykellojen ongelmia, arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa.

Ajankohtaiset

Ensimmäisen sukupolven älykellot eivät vielä ole varteenotettavia journalismin alustoja.

Laitteiden kehittyessä puettavassa teknologiassa on kuitenkin suurta potentiaalia myös uutiskäyttöön, kertoo tuore tutkimus.

Jyväskylän yliopistossa selvitettiin älykellojen soveltuvuutta journalismiin.

Tietoa kerättiin asiantuntijahaastatteluin ja seuraamalla suomenkielistä journalistista sisältöä älykelloissa. Lisäksi älykelloja testasi yhdeksän hengen ryhmä, josta suuri osa oli sanomalehti Keskisuomalaisen toimittajia.

– Puettavien laitteiden kehitystä kannattaa seurata. Jossain vaiheessa ne varmasti tulevat. Mutta siinä, että esimerkiksi maakuntalehdet alkaisivat räätälöidä sisältöä älykelloille, ei olisi nyt mitään järkeä, arvioi hanketta vetänyt yliopistotutkija Turo Uskali.

”Siinä, että esimerkiksi maakuntalehdet alkaisivat räätälöidä sisältöä älykelloille, ei olisi nyt mitään järkeä.”

Maailmalla moni mediatalo tuottaa jo sisältöjä kelloon, ja Suomessa iltapäivälehdillä on omat älykellosovelluksensa. Myös muiden suurimpien suomenkielisten uutistalojen mobiilisovellusten ilmoituksia voi tilata ranteeseen.

Ainakaan vielä uutiset älykellossa eivät kuitenkaan ole kannattavaa liiketoimintaa. Älykelloja käyttää globaalistikin vasta pieni joukko uutta teknologiaa yleensäkin ensimmäisinä omaksuvia ihmisiä.

Jyväskylässä testaajien arviot laitteista olivat kriittisiä. Heitä vaivasivat pieni näyttö, kömpelö käyttökokemus, sovellusten vähäisyys, laitteen korkea hinta, akun heikko kesto, kellojen ulkonäkö sekä niiden riippuvuus älypuhelimista. Älykellot toimivat vain, kun puhelin on lähistöllä.

Myös asiantuntijat arvioivat, että teknologia on vielä liian kehittymätöntä.

Osa toimittajatestaajista kuitenkin otti älykellon pysyvästi käyttöön puutteista huolimatta.

Merkittävintä hyötyä älykelloista koettiin olevan paitsi sosiaalisen median ilmoitusten myös uutisten seurannassa: push-notifikaatio eli tieto uutisesta tavoittaa värinänä ranteessa.

– Jos esimerkiksi paikallisesti tapahtuu jotain merkittävää, tieto tulee nopeasti ranteeseen. Voi mennä tunteja ennen kuin käyttäjä katsoo älypuhelinta, Uskali kuvaa.

”Push-notifikaatiot tulevat iholle. Jos niitä tulee liikaa tai ne eivät ole räätälöityjä, ihmiset eivät ota ominaisuutta käyttöön.”

Uskalin mukaan mediayhtiöiden kannattaisi nyt mahdollistaa uutisilmoitusten peilaaminen mobiilisovelluksesta älykelloon. Myös notifikaatioiden personointia ja lähetystiheyttä kannattaa pohtia.

– Push-notifikaatiot tulevat iholle. Jos niitä tulee liikaa tai ne eivät ole räätälöityjä, ihmiset eivät ota ominaisuutta käyttöön, Uskali arvioi.

Älykellossa näkyy vain uutisotsikko ja mahdollisesti kuva. Tarvittaessa lisätiedot on haettava muualta.

Hankkeessa pohdittiin myös, voisiko laitteista olla apua journalistin työssä. Testaajien arvion mukaan toimittajat voisivat hyötyä kelloista uutisseurannassa kentällä.

– Esimerkiksi uutispäällikkö, jonka tehtävä on olla ajan hermolla, voi hyötyä älykellosta, Uskali sanoo.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast