Tilaa Uutiskirje!

Guardian paljastaa evästeet ja itsensä

Näkökulmat

Ari Heinonen, dosentti, tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa

Guardianin projekti verkossa liikkuvien evästeiden tutkimiseksi on journalistinen suoritus kolmella voltilla. Hankkeessa yhdistyvät yleishyödyllisyys, lukijoiden kiinnittäminen jutuntekoon ja omaan julkaisuun kohdistuva läpinäkyvyys.

Guardianin hankkeen taustalla on Britanniassa ajankohtainen debatti evästeiden ja yksityisyydensuojan suhteesta. Maassa tulee toukokuun lopulla voimaan laki, jonka mukaan kaikkien brittiläisten web-sivustojen on kerrottava käyttäjilleen, että näitä seurataan evästeillä ja heiltä on pyydettävä – tavalla tai toisella – suostumus tähän.

Lehti päätti ryhtyä selvittämään, millä tavalla evästeitä ja muita seurantamenetelmiä netissä oikein käytetään. Tässä mielessä hanke on erinomaisen mediakasvatuksellinen, sillä eivät suinkaan kaikki surffailijat ole tulleet edes ajatelleeksi, että digivarjot seuraavat heidän liikkeitään verkossa.

Enin osa evästeistä lienee harmittomia eikä vaaranna yksityisyyttä, mutta nykyajan medialukutaitoon kyllä kuuluisi olla ainakin tietoinen niiden olemassaolosta ja mahdollisista merkityksistä.

Guardianin tarkoitus on selvittää ei vain evästeiden tekemisiä, vaan myös sitä, millaisia ovat niiden asettajat, mitä evästeillä kerätyillä tiedoilla tehdään ja miten erilaiset seurannat ehkä kytkeytyvät toisiinsa.

Hankkeessa tukeudutaan lukijoiden osallistamiseen, joukkoistamiseen. Lehti pyytää lukijoitaan asentamaan omille koneilleen Mozillan uudehkon Collusion-lisäohjelman. Se jäljittää käyttäjän koneella olevat evästeet ja esittää löytönsä havainnollisen visualisoinnin muodossa. Pikakokeessa omalla koneella ohjelma näytti tuottavan varsin mielenkiintoista ja yllättävääkin dataa.

Collusion-ohjelmaa voi käyttää itsekseenkin, mutta Guardian pyytää lukijoita lähettämään ohjelman keräämät tiedot toimitukseen. Lehti koostaa aineistosta juttua, jossa kerrotaan, millaiset evästeet ovat läsnä arkisessa nettielämässämme.

Jutunteon perusidea on kaikessa yksinkertaisuudessaan herkullinen. Journalistinen ihmettely on operationaalistettu lukijoita aktivoivaksi (ja jutulla palkitsevaksi) toiminnaksi, jossa käytetään netin ilmaista työkalua. Lehti hyötyy, lukijat hyötyvät.

Projektiin liittyen Guardian kertoo lukijoilleen, millaisilla evästeillä se itse seuraa lukijoitaan. Lehdessä on mallisivu, jonka päälle saa näkyviin ikään kuin tuoteselosteen evästeistä. Vastedes ainakin Guardianin lukija on hyvin tietoinen siitä, että hän ei ole vain lehden lukija vaan lukuisten tutkimusten objekti.

> Guardianin ”Tracking the trackers” -projektin lähtösivu

 

Le Monde on paitsi uudistanut verkkolehtensä ulkoasun myös ottanut käyttöön uuden välineen toimituksen ja lukijoiden vuoropuhelun helpottamiseksi. Lehti kutsuu välinettä ”Live”-ominaisuudeksi. Se on pieni laatikko, joka ilmestyy lehden etusivulle ja jonka halutessaan saa napautettua kelluvaksi elementiksi paremmin näkyviin.

Live-välineen kautta lukijat voivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja lehden toimittajille. Toimitus valikoi viestit, joihin se vastaa. Periaatteessa kyse on live-chatin sovelluksesta verkkolehteen. Le Monde kertookin hakeneensa vaikutteita sosiaalisesta mediasta.

> Le Monde

> Juttua Live-välineestä Editors Weblogissa

 

Tabletit ovat perinteiselle medialle tarjottu ”second chance”, jota ei nyt pitäisi hukata, varoittaa American Journalism Review laajassa artikkelissaan. Jutussa päivitellään sanomalehtien lyhyttä muistia: kuten webin ilmaantuessa, nytkin ajatellaan, että vanhat tuotteet voidaan jokseenkin sellaisenaan siirtää uuteen ympäristöön, nyt esimerkiksi pdf-lehtinä.

Jutussa kerrataan tuttua totuutta, että jokainen alusta vaatii ja mahdollistaa omintakeisuutta. Tabletin vahvuudeksi nostetaan sen käyttöliittymän tarjoama kokemuksellisuus ja kerroksisen kerronnallisuuden mahdollisuus. Käyttäjälle voidaan tarjota sekä silmäiltävää että syventymistä vaativia sisältöjä, jotka palvelevat erilaisia käyttötilanteita.

Asiantuntijat varoittavat jutussa haikailemasta suljettujen julkaisujen perään. Nykyisiä appseja pidetään välivaiheena. Ne ovat kuin varhaisen vaiheen verkkojulkaisut, joilla pyrittiin vangitsemaan lukijat omaan lehteen. Jutun mukaan HTML5 jo näyttää suuntaa siihen, että tulevaisuus myös tablettisfäärissä on avoimissa verkkojulkaisuissa.

> AJR:n tablettijuttu

 

Norjalainen Dagbladet on tarjonnut verkossa lukijoilleen ruudun täydeltä katsottavaa. Breivik-oikeudenkäynnin aikana lehden verkkosivulla oli videoseinä, jossa pyöri kuvaa seitsemästä eri lähteestä. Tarjolla oli kuvaa oikeussalista ja muualta oikeustalolta, taustahaastatteluja, katukommentteja ja lehden toimittajien kommentaareja.

Lukijalle esitettiin kuin tarkkaamossa istuvan ohjaajan näkymä, mutta tässä tapauksessa lukija saattoi itse valita, mihin halusi keskittyä. ”Uutisstudioksi” nimetty sivu ei siis matkinut televisiota verkkolehdessä, vaan Dagbladet pyrki uudenlaiseen liikkuvan kuvan käyttöön uutistapahtuman selostamisessa.

> Dagbladetin uutisstudio

> Juttua aiheesta

 

Pew-tutkimuskeskuksen raportin mukaan tyypillinen paikallisuutisten suurkuluttaja Yhdysvalloissa on konservatiivisuuteen kallellaan sekä asenteiltaan että median käytöltään. Uutisia seurataan ahkerasti, mutta mieluummin televisiosta tai painetusta lehdestä kuin verkosta. Sosiaalinen media ei juurikaan ole läsnä tämän väen arjessa.
Ja tässä onkin mahdollisuus hätäisiin johtopäätöksiin. Yleistyksen taakse kätkeytyy se, että nuoret – tässä tutkimuksessa alle nelikymppiset(!) – paikallisuutisten kuluttajat ovat antaneet ainakin pikkusormensa verkolle. Nuoremmista lukee paikallisuutisia verkossa useampi kuin joka kolmas, vanhemmista harvempi kuin joka viides. Sosiaalista mediaa käyttää nuorista useampi kuin joka viides, vanhemmista ei edes joka kymmenes. Ylipäänsä ”nuoriso” käyttää mediaa monipuolisemmin kuin ikääntyneempi väki.

> Pew’n tutkimusraportti verkossa

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast