Helsingin Sanomat julkisti hiljattain kolme uutta kirjeenvaihtajaa. Valinnoissa herätti huomiota se, että Skandinavian-kirjeenvaihtajaksi valitun Hilla Körkön pesti on vain kahdeksan kuukauden mittainen, eikä hän muuta siksi ajaksi Tukholmaan.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka vahvistaa nykyisen kirjeenvaihtajan Jussi Sippolan jatkavan Tukholmassa vuodenvaihteeseen, jonka jälkeen Körkkö ryhtyy hoitamaan pestiä Helsingistä käsin. HS hakee Ruotsiin vakinaista kirjeenvaihtajaa uudelleen ensi keväänä.
Alun perin lehti etsi Tukholman-kirjeenvaihtajaksi vakituista toimittajaa kaksivuotisella sopimuksella, jossa olisi mahdollisuus myös yhteen lisävuoteen. Kesällä hakua laajennettiin HS:n sisältä koko Sanoma Media Finlandin laajuiseksi.
Mukka sanoo, että normaalitilanteessa kirjeenvaihtajiksi valitaan kokeneita, vakituisessa työsuhteessa olevia toimittajia. Nyt sekä Kiinan- että Skandinavian-kirjeenvaihtajiksi hakeneiden kärkijoukolla oli määräaikaiset työsopimukset.
Mukan mukaan HS vakinaisti Kiinaan valitun Matilda Jokisen työsopimuksen, mutta Ruotsiin valittua määräaikaista ei taloudellisista syistä haluttu tässä vaiheessa vakinaistaa.
– Ja jos kysyt, mikä ero on Kiinalla ja Ruotsilla, niin Kiina on lähtijälle isompi elämänmuutos ja siinä maassa odotettavissa olevat haasteet ovat sellaisia, että koimme kestävämmäksi ratkaisuksi vakinaistaa toimittajan sinne, Mukka perustelee.
Mukan mukaan kirjeenvaihtajuuksista käytiin keskusteluja myös useiden vakituisten toimittajien kanssa, mutta osalla heistä päätöksiin jättää lähtemättä vaikuttivat henkilökohtaiset syyt.
”Perhetilanne korostuu nyt aiempaan verrattuna enemmän potentiaalisissa hakijoissa.”
Mukka arvioi myös, että kirjeenvaihtajuus ei ole nykyään samanlainen mahdollisuus nähdä maailmaa ja saada uusia kokemuksia kuin vielä takavuosina, jolloin maailma oli sulkeutuneempi. Lisäksi nykyinen maailmantilanne ja ihmisten henkilökohtaiset tilanteet vaikuttavat.
– Voi olla puolison työtehtävien tai lasten koulunkäynnin vuoksi haluttomuutta repäistä koko perhe toiselle puolelle maapalloa. Perhetilanne korostuu nyt aiempaan verrattuna enemmän potentiaalisissa hakijoissa.
Helsingin Sanomien seitsemästä ulkomaankirjeenvaihtajasta kuusi on työsuhteessa lehteen. Lontoossa työskentelevä Annamari Sipilä on nykyään freelancer, jota pitkän Hesari-historiansa vuoksi kuitenkin kutsutaan kirjeenvaihtajaksi.
Kiinan- ja Skandinavian-kirjeenvaihtajuuksien lisäksi HS julkisti syyskuussa myös uuden Saksan-kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen nimityksen. Hän asuu jo valmiiksi Berliinissä ja on aiemminkin työskennellyt Hesarissa ja toimi muutaman viime vuoden Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajana.
Mukka sanoo Helsingin Sanomien työnantajana auttavan kirjeenvaihtajia muun muassa asunnon ja työtilan hankinnassa, niiden kuukausikustannuksissa sekä lasten päivähoito- ja koulukustannuksissa. Hänen mukaansa kirjeenvaihtajuuksien edut tai ehdot eivät ole vuosien mittaan juurikaan muuttuneet.
Ainoa suurempi muutos on Mukan mukaan asuntoetu, joka oli takavuosina lähes kaikkialla veroton hyöty, mutta muuttunut sittemmin verolliseksi. Helsingin Sanomat on ottanut vastattavakseen osan kirjeenvaihtajille koituvista veroseuraamuksista. Tästä aiheutuneiden kulujen vuoksi lehti on kirjeenvaihtajaverkoston kustannuksia hillitäkseen pienentänyt prosenttiosuutta, jolla se osallistuu kirjeenvaihtajien asumiskustannuksiin. Lisäksi se on ottanut käyttöön vuokrakaton, jonka ylittävältä osalta asumiskustannukset jäävät kokonaan työntekijän itse maksettaviksi.
Kirjeenvaihtajien kokonaisansioon vaikuttaa myös pohjapalkka, joka on uransa alkuvaiheessa olevilla toimittajilla pienempi kuin kokeneemmilla.
Ylen ulkomaantoimituksen päällikön Krista Taubertin mukaan Yle on löytänyt hyvin toimittajia pääsääntöisesti kaksivuotisiin kirjeenvaihtajapesteihin, joita voidaan tarvittaessa myös pidentää.
– Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että monen kirjeenvaihtajan toimintaympäristö on viime vuosina ollut entistä vaativampi, ensin pandemian vuoksi, sittemmin joissain maissa lisääntyneen valvonnan ja kontrollin vuoksi. Toivottavasti tehtävä säilyy tulevaisuudessakin vetovoimaisena, Taubert kertoo sähköpostitse.
Hänen mukaansa kirjeenvaihtajien työ on vuosi vuodelta muuttunut vaativammaksi ja nopeatempoisemmaksi, ja kirjeenvaihtajien turvallisuuteen kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota.
Alma Talentilla on neljä vakituista, yhtiön palkkalistoilla olevaa kirjeenvaihtajaa: kaksi Yhdysvalloissa New Yorkissa ja San Franciscossa sekä yksi Brysselissä ja yksi Tukholmassa. Tämän lisäksi eri maissa on joukko avustajia, joita myös kutsutaan ulospäin kirjeenvaihtajiksi. Toimituspäällikkö Leena Laakson mukaan lehdellä ei ole ollut vaikeuksia löytää toimittajia kirjeenvaihtajapesteihin.
Hän spekuloi, voiko esimerkiksi Ruotsin-kirjeenvaihtajuuden kiinnostavuuteen liittyä se rakenteellinen seikka, että ruotsin puhuminen vähenee eikä ruotsin kielen taitoisia toimittajiakaan ole enää siinä määrin kuin ennen.
Kirjeenvaihtajuuksia hän vertaa minkä tahansa firman ulkomaankomennukseen.
– On valtava mahdollisuus päästä näkemään maailmaa ja seuraamaan ilmiöitä paikan päälle. Se on edelleen ihan houkuttelevaa, ja hyvä niin, Laakso sanoo.
Oikaisu 11.10. klo 17.30: Täsmennetty tieto siitä, miten Helsingin Sanomat on tiukentanut osallistumistaan kirjeenvaihtajien vuokrakulujen korvaamiseen sekä pohjapalkan vaikutuksesta kokonaisansioihin.
