Media kalastelee netissä klikkejä vetävillä shokkiotsikoilla. Toiveena on saada lisää lukijoita ja sitä kautta mainostuloja. Päättelyketju on ymmärrettävä mutta väärä. Mainosrahaa kun ohjaavat nykyään robotit, joita kiinnostaa kohutissien sijaan laadukas journalismi.
Vielä joku vuosi sitten paikallis- ja maakuntalehdet tavoittivat maantieteellisesti, aikakauslehdillä löysi naisia, ja muutamalla valtakunnallisella välineellä saattoi peittää viestillään koko Suomen. Mainostajilla oli miellyttävän vähän vaihtoehtoja, mainostila ostettiin sopuisasti Saariselän saunoissa.
Digitalisaatio ja muutos ihmisten käyttäytymisessä ovat viilentäneet mediatalojen kiukaat. Ihmisten verkkokäyttö osoittautui rikkonaiseksi ja epälojaaliksi jakaantuen valtavalle määrälle viestimiä. Mainosrahasta tuli levotonta, ja se levisi pieniksi pinoiksi pitkin verkkoa. Medioiden vastaus muutokseen oli klikkijournalismi, mainostajien robotiikka.
Mainostajien edustajat, kuten mediatoimistot, ovat maailmanlaajuisesti investoineet viime vuosina satoja miljoonia euroja kohdennusrobotiikkaan. Huipputeknisillä vempeleillä on yksi ainoa tavoite: viedä digimedioissa oikea viesti oikeaan aikaan oikealle ihmiselle.
Kohdennusrobotit analysoivat ihmisen verkkokäyttäytymistä yrittäen löytää sen perusteella mahdollisimman tarkkoja yhtäläisyyksiä kiinnostuksen kohteiden ja kaupan olevien tuotteiden välillä. Kun osuma löytyy, käydään mainostilasta salamannopea huutokauppa. Ilmalämpöpumpuista netissä lukeneelle mainostetaan ilmalämpöpumppuja. Punaisia paitoja selanneille kerrotaan punaisista paidoista.
Mediat hamuavat klikkejä, mutta kiihottavasti otsikoidut sensaatiopätkät ovat kohdennusroboteille tarpeettomia.
Mediat hamuavat klikkejä, mutta kiihottavasti otsikoidut sensaatiopätkät ovat kohdennusroboteille tarpeettomia.
Ne eivät paljasta lukijastaan mitään kiinnostavaa. Paitsi toki sen, että hänellä on vietit vireänä ja kiinnostus viihteeseen. Tuo tieto hyödyttää kovin pientä määrää mainostajia, joten klikkijournalismista tulee yhä huonompaa liiketoimintaa.
Kissavideo on toki mahdollisuus näyttää mainos, mutta niistä tilaisuuksista ei ole verkossa pulaa. Kohdentamisen perusteesta eli ihmisen aikeista paljastavasta tiedosta sen sijaan on.
Kohdennusrobotit arvostavat hyvin tehtyjä juttuja, joiden pohjalta ne voivat tehdä arvioita kulutuskäyttäytymisestämme. Artikkelien sisällöstä ja sen parissa käytetystä ajasta ne pyrkivät päättelemään asioita, kuten kiinnostuksen kohteita, arvo- ja asennemaailmaa ja rahankäyttöaikeita. Puhtaan kaupallisista pyrkimyksistään johtuen robotit saattavat paikoin yliarvostaa kapean kohderyhmän julkaisuja ja tuotetestejä, mutta niitäkin vain, jos ne on tehty hyvin.
Robotti ei toki erota hyvää journalismia huonosta. Mutta se erottaa, onko jonkin jutun pohjalta noussut kiinnostus artikkelin aihepiiriä kohtaan. Ja sen, kuluttavatko laatujulkaisujen lukijat enemmän rahaa kuin muu väestö.
Media elää digipuolen ansainnankin osalta murrosta. Kaikki mainostajat eivät vielä hyödynnä kohdennusrobotiikkaa, joten mediataloilla on houkutus jatkaa klikkikalastelua.
Muutoksen suunta on selvä. Mainosraha tulee kohdentumaan laadukkaan sisällön perusteella. Voittajia ovat ne, joilla on sitä tarjottavanaan. Laadun tekijöiden irtisanominen on tyhmintä, mitä viestimet voivat juuri nyt tehdä.
> Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: [email protected].
