Sulje

Digitaalinen iltapäiväpainos uhkaa hukkua uutisvirtaan

digipalvelut

Aamulehti on lopettanut oman iltapäivätuotteensa. HBL Kväll ja HS Ilta ovat löytäneet oman yleisönsä, mutta se on huomattavan pieni verrattuna lehtien verkkosaitteihin.

Pari kolme vuotta sitten useampi suomalainen lehti perusti maailmalta saadun mallin mukaan digitaalisen iltapäiväpainoksen.

Loppuiltapäivästä ilmestyvistä maksullisista paketeista ei kuitenkaan vaikuta tulleen suurta menestystä.

HS Ilta ja HBL Kväll ilmestyvät edelleen osana lehtien mobiilisovellusta. Sen sijaan Aamulehti lopetti Hetki-nimisen verkon maksullisen iltapäivätuotteensa noin vuosi sitten.

Haastatteluhetkellä Aamulehden vastaavana päätoimittajana toimineen Jouko Jokisen mukaan Hetken saama vastakaiku ei ollut sellainen, että 1,5 hengen työpanoksen sijoittamista siihen olisi kannattanut jatkaa.

– Olimme hirveän tyytyväisiä Hetkeen ja olimme varmoja, että se löytää paikkansa loppuiltapäivästä, mutta kyllä se vaan niin näyttää olevan, että ihmiset kuluttavat verkossa enemmän jatkuvaa uutisvirtaa ja tuotteita, joiden brändi on vahva, kuten näköislehteä, Jokinen sanoo.

”Kyllä se vaan niin näyttää olevan, että ihmiset kuluttavat verkossa enemmän jatkuvaa uutisvirtaa ja tuotteita, joiden brändi on vahva, kuten näköislehteä.”

Hetki oli kymmenessä minuutissa luettava läpileikkaus päivän teemoista. Aamulehdessä ei uskottu, että se olisi löytänyt lehden mobiilisovelluksessakaan riittävän suurta yleisöä.

HBL Kväll aloitti verkossa näköislehden kaltaisena tuotteena. Viime vuoden helmikuusta saakka se on ilmestynyt osana HBL365-mobiilisovellusta.

Vastaavan päätoimittajan Susanna Ilmonin mukaan sovelluksen eri sisältöjä ja niiden jatkoa mietitään tällä hetkellä.

– HBL Kvällillä on selkeästi omat kannattajansa, mutta kyllä se on jäänyt vähän saitin jalkoihin, Ilmoni muotoilee.

Sisällöltään HBL Kväll on aamun lehteä kevyempi: se sisältää uutisia mutta myös esimerkiksi menotietoja. HBL Kväll on kooste jutuista, jotka olisi tehty muutenkin verkkoon tai printtiin. Urbaanin profiilinsa vuoksi sitä ovat käyttäneet nuoremmat lukijat kuin paperilehteä.

Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan mukaan HS Ilta on löytänyt oman vakiintuneen lukijakuntansa.

– Kyllä sillä oma funktionsa on. Kävijämäärät ovat vaihdelleet ja ovat nykyään aika maltillisia. Ei HS Ilta pääsaitin tai päivälehden veroiseksi magneetiksi nouse, mutta se on olennainen osa palveluvalikoimaa niille, jotka eivät vietä koko päivää verkossa.

Markkinointi & Mainonnan mukaan HS Ilta tavoitti alkuvaiheessa noin 30 000 viikkokävijää. Mukan mukaan suuruusluokka on edelleen sama, mutta normiviikko jää tätä alemmas.

Hänen mukaansa HS Iltaa ei olla lopettamassa. Sen tekemistä on kuitenkin virtaviivaistettu niin, että iltapäivän julkaisuun lähinnä kootaan uutispäivän aikana jo syntyneitä juttuja.

HS Ilta vetoaa eniten niihin, joilla on kokemusta printtilehden käyttämisestä.

– Voi olla, että sitä lukee sukupolvi, joka on tottunut pysäytyskuvatuotteisiin, ei niinkään nuori polvi, jolle maailma näyttäytyy uutisvirtana.

– Yksi tärkeä tavoite meillä onkin hybriditilaajien aktivoiminen ja totuttaminen digitaaliseen lukemiseen.

Jouko Jokisen mukaan Hetki opetti Aamulehdessä sen, että verkkoon pitää tehdä ihan muunlaisia kuin sanomalehden tyyppisiä tuotteita.

Lisäksi Hetki toi deadlinen iltapäivään – ja sillä oli oma roolinsa toimituksen työn rytmittämisessä verkkoaikaan.

Nykyään verkon deadlineja on Aamulehdessä monta: uutisten prime time aamulla kello 6:30–9:30, lounasajan piikki, iltapäivän piikki ja illan prime time kello 18–22, jossa huippu tulee iltakahdeksan ja -yhdeksän aikaan.

Iltapäivällä aamun uutisia jo jatketaan kommentein ja taustoin. Iltaan tehdään henkilöjuttuja ja tarinallisempaa journalismia esimerkiksi ihmissuhteisiin ja harrastuksiin liittyen.

– Hetki oli osa tätä harjoitusta, Jokinen sanoo.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit