Julkisen sanan neuvosto teki viime viikolla ratkaisun, jonka mukaan Yle taipui poliittiseen painostukseen Terrafame-uutisoinnissa. Yle muokkasi pääministerin yhteydenottojen jälkeen uutista päätoimittajansa Atte Jääskeläisen johdolla, vaikka jutussa ei ollut asiavirheitä.
Ratkaisu on herättänyt odotetusti polemiikkia.
Osassa sitä on pohdittu, mitä päätös tarkoittaa päätoimittajan vallan kannalta tilanteissa, joissa hän kokee tarvetta muokata juttua sen herättämien väärien mielikuvien vuoksi. Ovatko päätoimittajan kädet sidotut esimerkiksi, jos myös mainostaja esittää muutostoiveita?
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei jaa huolta.
– Suomessa on erittäin fiksu päätoimittajakunta, joka on tottunut tekemään tällaista arviointia. Ratkaisussa on aivan erityisesti pyritty painottamaan sitä, että päätoimittajalla on valta tehdä julkaisupäätöksiä ja muokata juttuja paljon. Mutta niin se sitten on, että muokkaukset pitää tehdä journalistisin perustein.
”En usko, että JSN:llä olisi mitään virkaa ilman yleisön edustajia.”
– Itse pidän tätä hyvin poikkeuksellisena tapauksena monella tavalla. Poikkeuksellista oli ainakin se, miten pääministeri ja päätoimittaja käyttäytyivät.
Paljon kritiikkiä on herättänyt, että ratkaisu syntyi äänin 6–6, jolloin neuvoston puheenjohtajan ääni kallisti ratkaisun langettavaksi. Monen kommentoijan mielestä tulos oli tällöin heikko.
Pyrkiikö JSN yksimielisyyteen päätöksissään?
– Me pyrimme selkeisiin päätöksiin, jotka auttavat journalisteja tulkitsemaan Journalistin ohjeita. Selkeyttä edistäisi, että päätös olisi yksimielinen, mutta välillä on tärkeää näyttää, että asiassa on kaksi puolta.
Yksi tasatulosta kritisoineista oli MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen, joka kysyi, eikö JSN olisi voinut lopulta jättää asian käsittelemättä, kun ”objektiivista totuutta” ei ollut löydettävissä. Grundström ei pidä käsittelyn keskeyttämistä mahdollisena.
– Jos otamme jonkin asian käsittelyyn, meillä pitää olla painava syy, miksi emme sitä ratkaisisi. Nämä ovat olleet tärkeitä päätöksiä koko alalle.
– Jos Journalistin ohjeista ei kaivattaisi tulkintaa, emmehän me tarvitsisi koko neuvostoa. JSN on olemassa juuri siksi, että eettisissä kysymyksissä vaaditaan harkintaa, Grundström lisää.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen piti Savon Sanomien haastattelussa päätöstä ongelmallisena, sillä painostukseen taipumista ei voi mitenkään todistaa. Myös Atte Jääskeläinen on kommentoinut ratkaisua sanomalla, että tuntee itse vaikuttimensa parhaiten.
”Ei meidän ratkaisumme perustu ihmisten motiiveihin, vaan keskeisiä ovat julkaistut materiaalit, toimitusprosessi ja siihen liittyvät yksityiskohdat.”
Grundströmin mukaan on kuitenkin selvää, ettei JSN tai muutkaan toimielimet voisi ratkaista mitään asioita, jos niissä voisi huomioida vain asioissa keskeisten toimijoiden omat intentiot.
– En oikein allekirjoita, että tämä menisi toisin oikeudessakaan. Ei meidän ratkaisumme perustu ihmisten motiiveihin, vaan keskeisiä ovat julkaistut materiaalit, toimitusprosessi ja siihen liittyvät yksityiskohdat. Se, näkyykö lopputuloksessa pääministerin suuttumus, vai onko ratkaisut tehty journalistisin perustein, Grundström sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on näkynyt analyysejä myös siitä, millaisilla taustoilla JSN:n jäsenet ryhmittyivät langettavan tai vapauttavan kannalle. Kuuden langettavaa äänestäneen joukossa oli kolme yleisön edustajaa. Osa on nähnyt tämän heikentävän itsesääntelyelimen päätöksen uskottavuutta.
Grundström pitää tällaista keskustelua ikävänä.
– En usko, että JSN:llä olisi mitään virkaa ilman yleisön edustajia. Neuvoston uskottavuus perustuu keskeisesti siihen, että meillä on yleisön edustajat ja että heidät otetaan yhtä vakavasti kuin journalistit. Lisäksi meillä on erittäin päteviä yleisön edustajia, joista osa on jopa väitellyt media-alasta.
JSN antoi ratkaisunsa yhteydessä lausuman, jossa se totesi pääministerin toiminnan olleen omiaan rajoittamaan sananvapautta. Joillekin lausuma JSN:n toiminnan muotona on tullut yllätyksenä. Neuvoston perussopimuksen mukaan sen ydintehtävä on kuitenkin paitsi tulkita Journalistin ohjeita myös puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Jälkimmäinen tapahtuu lausumin.
Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari pohti Kalevassa, rajoittaako JSN lausumalla poliitikkojen sananvapautta. Korpisaaren mukaan poliitikon sananvapauteen kuuluu myös oikeus olla kommentoimatta.
”JSN:n profiili on noussut, sen merkitys on lisääntynyt aikana, jona pitää erottaa journalismi kaikenlaisesta muusta.”
Grundstöm sanoo, ettei tarkoitus ole rajoittaa poliitikkojen sananvapautta, vaan varmistaa etteivät he toiminnallaan rajoita sitä tiedotusvälineiltä.
– Kysehän ei ole siitä, että pääministeri olisi käyttänyt sananvapauttaan julkisesti, vaan siitä että hänen voi tulkita vaikuttaneen juttuun kulisseissa.
Neuvosto ei Grundströmin mukaan ottanut kantaa yleisesti siihen, saavatko poliitikot olla kommentoimatta toimittajille.
– Neuvosto korosti, että poliitikot eivät saisi valita tiedotusvälineitä, joille kommentoivat sillä perusteella, miellyttävätkö niiden jutut. Tällainen on eittämättä omiaan rajoittamaan sananvapautta.
JSN:n sääntöjen mukaan langettavat tulee julkaista viipymättä ilman välittömiä kommentteja. Grundströmin mukaan neuvoston pitänee pohtia ja kenties kirkastaa pelisääntöjä siitä, mitä tämä tarkoittaa digiaikana.
Yle näytti verkossa suorana lähetyksenä JSN:n tiedotustilaisuuden päätöksistä. Lähetyksestä leikattiin suoraan Ylen studioon, jossa Atte Jääskeläinen kommentoi ratkaisua. Samassa yhteydessä esitettiin myös Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivisen kommentit. Varsinainen langettava päätös julkaistiin verkossa pari tuntia myöhemmin.
Neuvosto tulee selvittämään, menikö päätöksen julkaiseminen ja kommentointi oikeassa järjestyksessä.
– En ihan kaikkia tyylipisteitä tästä Ylelle antaisi. Mutta samaan aikaan: kun on näin merkittävä päätös, yleisökin haluaa kommentointia nopeasti, Grundström arvioi.
Elina Grundström pitää valtaosaa JSN:n ratkaisusta käydystä keskustelusta tärkeänä ja suorastaan hyödyllisenä. Tätä osaa ovat edustaneet esimerkiksi pohdinnat päätoimittajan vallasta ja toimituksellisen vallan luovuttamisesta – riippumatta siitä, kannattaako keskustelija päätöstä vai ei.
Sen sijaan hän on pahoillaan virheellisistä väitteistä ja siitä, että päätös on haluttu nähdä poliittisena.
– En halua rajoittaa keskustelua, hän sanoo.
– JSN:n profiili on noussut, sen merkitys on lisääntynyt aikana, jona pitää erottaa journalismi kaikenlaisesta muusta.
Juttuun lisätty uusi tieto 30.3. klo 16:10: Neuvosto tulee selvittämään, menikö päätöksen julkaiseminen ja kommentointi Ylellä oikeassa järjestyksessä.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.
