Tilaa Uutiskirje!

Hesari personoi mutta haluaa välttää kuplautumista

Toimituksella on merkittävä rooli siinä, millaisen painoarvon jutut saavat.

Personoinnin taustalla on niin sanottu suosittelumoottori, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo. Kuva: Sirpa Räihä / HS
Ajankohtaiset

Helsingin Sanomat kertoi hiljattain aloittavansa sisältöjen suosittelun lukijoilleen marraskuun aikana. Suosittelu tapahtuu HS:n älypuhelin- ja tablettisovelluksiin ilmestyvässä Sinulle-osiossa, jonne valikoidaan kutakin lukijaa kiinnostavaa sisältöä.

Toimituspäällikkö Esa Mäkisen mukaan suositusten aloittamisen ensisijainen syy on saada lehden sisällöt paremmin esille. Hesari julkaisee verkossa päivittäin noin 150 juttua, joista etusivulle mahtuu kerrallaan noin 50.

– Tällä tavalla pystymme tuomaan sisältöjämme laajemmin ja monipuolisemmin tilaajien ja lukijoiden nähtäville, Mäkinen perustelee.

Hänen mukaansa lukijoilta tulee välillä turhautunutta palautetta, kun jokin mielenkiintoinen juttu on mennyt ohi.

– Sinulle-osion ansiosta saamme pienempiä lukijaryhmiä kiinnostavat asiat heille itselleen paremmin esille.

”Sinulle-osion ansiosta saamme pienempiä lukijaryhmiä kiinnostavat asiat heille itselleen paremmin esille.”

Suosittelujen taustalla oleva niin sanottu suosittelumoottori on kokonaan HS:n toimituksen hallussa. Toimitus arvottaa jokaisen julkaistun artikkelin. Henkilökohtaiset suositukset syntyvät, kun arvostuksia painotetaan lukijoiden omilla preferensseillä.

– Se perustuu sekä aiempaan lukemiseen että siihen, mistä lukija on kertonut olevansa kiinnostunut, Mäkinen toteaa.

Hän uskoo, että HS pystyy suosittelemaan lukijoille myös sellaisia artikkeleita, joista he eivät etukäteen tienneet olevansa kiinnostuneita. Suosittelujen toimivuutta on kuitenkin vielä mahdoton arvioida, sillä Sinulle-osio julkaistaan lukijoiden käyttöön myöhemmin tässä kuussa.

Suosittelujen laajentamisesta esimerkiksi HS:n verkkosivuille päätetään lukijoilta saatavan palautteen perusteella.

– Tässä vaiheessa katsomme, mitä on opittavissa, ja sen jälkeen päätämme seuraavista vaiheista, Mäkinen sanoo.

Suosittelu – tai sisältöjen personointi – on tällä hetkellä pinnalla monissa uutismedioissa. Esimerkiksi Iltalehti kehittää parhaillaan automaattista personointia uutissovellukseensa.

Mäkisen mukaan sisältöjen suosittelu on yksi hyvä työkalu lukijan avuksi silloin, kun julkaistaan paljon sisältöä. Sen merkitystä ei kuitenkaan ole tarpeen ylikorostaa.

– Vaikea nähdä, että tämä olisi viimeinen askel journalismin polulla. Varmasti jatkossa löytyy toisenlaisia tapoja löytää sisältöjä, Mäkinen sanoo.

Sisältöjen personoinnissa pelkona on usein se, että lukijoiden maailmankuva kaventuu, jos he näkevät vain sellaista sisältöä, josta ovat jo etukäteen kiinnostuneita. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa maailmankuvalliset kuplat helposti vahvistuvat, kun suosittelualgoritmit nostavat käyttäjien näkyviin vain tietynlaisia sisältöjä.

Mäkisen mukaan kuplien välttäminen on ollut keskeinen asia Sinulle-osion kehittämistyössä.

– Toisin kuin sosiaalisen median toimijat, me ajattelemme edelleen olevamme yhteiskunnallisessa vastuussa siitä, mitä lukijoille näytetään.

Mäkisen mukaan suurin kuplautumista estävä asia on se, että suosittelut perustuvat pääosin siihen, mitä toimitus valitsee tärkeäksi. Kaikki suositeltavat sisällöt ovat Helsingin Sanomien journalismia.

– Hyvä ja tasapuolinen journalismi on olennainen tekijä, jotta kuplia ei muodostu, Mäkinen tiivistää.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast