Sulje

Hyvä idea piilee nurkan takana

Taija Tuomisen mukaan hyviä aiheita on joka puolella – ne on vain opittava poimimaan. Kuvaaja: Touko Hujanen

• Asioiden listaaminen ja tajunnanvirtaharjoitukset auttavat löytämään ideoita, neuvoo kirjoittajakouluttaja Taija Tuominen.

• Itsekuri, prosessikirjoittaminen ja muiden palaute ovat lääkkeitä kirjoittamisen esteisiin.


Edessä on toimituksen aihepalaveri, jossa pitäisi esittää nippu juttuideoita. Ajatukset kiertävät kehää, ja kaikki mieleen tuleva tuntuu jo kertaalleen tehdyltä tai muuten vain merkityksettömältä. Miten ihmeessä oppisin ideatykiksi?

Kirjailija Taija Tuomiselle kysymys on tuttu. Hän on kirjoittajakursseillaan auttanut toimittajaopiskelijoita ja monia kokeneempiakin toimittajia puskemaan itsestään irti ideoita.

– Ihan ensimmäiseksi kehotan lähtemään ulos toimituksesta. Kun kiertää korttelin, tulee takaisin uutena ihmisenä. Toinen vaihtoehto on heittää pöydälle läjä lehtiä ja alkaa selata niitä, Tuominen sanoo.

Oma elämänpiiri ja kiinnostuksen kohteet ovat hyvä lähtökohta. Innoitusta voi etsiä unista, muistoista, kokemuksista, aistihavainnoista, valokuvista – kaikesta ympäröivästä maailmasta.

– Jo silloin juttu on parempi, jos siinä on mukana oma intohimo. Toimittajan kannattaa myös olla koko ajan kanavat auki – kuunnella ja tarkkailla muita ihmisiä, sillä keskusteluista saa hyvin poimittua aiheita.

Tee listoja erilaisista asioista!

Yksi kätevä keino ideoinnin tehostamiseen on listaaminen.

Kirjoittaja voi listata esimerkiksi asioita, jotka ovat liikuttaneet, jotka haluaisi unohtaa, ovat odottamisen arvoisia tai huvittavat. Listaan voi kirjoittaa, mikä on tärkeää, tavoittamatonta, salaista tai yllättävää.

Jo silloin juttu on parempi, jos siinä on mukana oma intohimo. Toimittajan kannattaa olla koko ajan kanavat auki – kuunnella ja tarkkailla muita ihmisiä, sillä keskusteluista saa hyvin poimittua aiheita.

Tai sitten voi vain alkaa kirjoittaa saman tien pidempää tajunnanvirtaa. Esimerkiksi seuraavalla tavalla syntyy Tuomisen mukaan loistavaa aineistoa kolumniin tai muuhun lehtijuttuun:

– Anna itsellesi kymmenen minuuttia aikaa, unohda tekstin kieliasu ja ryhdy kirjoittamaan otsikolla ”Minua on aina ottanut päähän, että…” tai vastaavasti ”Olen aina ollut iloinen, että…”

Toimitusten hektiseen ilmapiiriin pitäisi kirjailijan mielestä varata riittävästi aikaa ideoinnille. Juttuja – ainakaan hyviä sellaisia – ei synny ilman ideaa.

– Aiheita on joka puolella – on vain opittava poimimaan niitä.

Älä yritä tehdä kerralla valmista!

Vaikka aihe ja näkökulma olisivat selvillä ja haastattelumuistiinpanot edessä, kirjoittaminen ei välttämättä lähde etenemään jouhevasti tai pysähtyy kesken kaiken.

Tuominen puhuu mielellään kirjoittamisen esteistä, kuten blokista ja perfektionismista.

Blokissa ilmaisu tyrehtyy täysin esimerkiksi siksi, että kirjoittaja keskittyy sisällön sijaan tiukasti oikeakielisen tekstin tuottamiseen. Perfektionisti taas ei pääse lauseesta A lauseeseen B, koska lause A ei ole omasta mielestä vielä täydellinen.

– Toimituksessa perfektionisti on yleensä se, jonka juttua joudutaan odottamaan taittoon viime metreille. Toimittaja ei uskalla päästää tekstiä käsistään ja joskus jopa viimeistelee sen pilalle.

Toisen hyvin pienikin kommentti voi aukaista blokin. Meillä elää kirjoittamisessa yhä liikaa yksinäisen neron kuvitelma.

Sekä blokkiin jumittuneen kirjoittajan että perfektionistin olisi tärkeä muistaa, että kirjoittaminen on prosessi. Kerralla ei tarvitse saada valmista – pääasia on, että syntyy jotain tekstiä, jota voi vähitellen muokata.

Pyydä kommentteja keskeneräisestä jutusta!

Kirjoittamisen vauhdittamiseen voi kokeilla samaa kikkaa kuin ideoiden metsästämiseen: ottaa juttuun etäisyyttä kävelykierroksen tai kahvikupin verran tai ryhtyy kirjoittamaan joko jutturunkoa tai pelkkää tajunnanvirtaa.

Jos kirjoittamista jumittaa pelko siitä, että muut pitävät juttua huonona, Tuominen neuvoo kirjoittamaan jutulle viidessä minuutissa mahdollisimman huonon aloituksen. Sellaisen, jota ei haluaisi missään nimessä lukea pidemmälle.

Harjoitus vapauttaa kirjoittamisen, ja oma vaatimustaso laskee realistisemmaksi.

Kirjoittamisesta kannattaa tehdä itselleen automaattinen toiminto – pakottaa itsensä alkuun, sillä myös työn myötä voi innostua.

Myös viiteryhmä on tärkeä. Palautteen saaminen keskeneräisestä tekstistä on kaikkein hyödyllisintä.

– Toisen hyvin pienikin kommentti voi aukaista blokin. Meillä elää kirjoittamisessa yhä liikaa yksinäisen neron kuvitelma, Tuominen sanoo.

Ensin työ, sitten huvi!

Jos moni tunnistaa omasta työyhteisöstään hitaat viilaajat, niin vähintään yhtä tutulta kuulostaa varmasti lykkääjätyppi, joka hakee jännitystä kovassa kiireessä tekemisestä. Tällaisesta kirjoittajasta tuntuu, että hän yltää parhaimpaansa vain paineen alaisena.

– Todellisuudessa viime tingassa kirjoittaminen soveltuu kuitenkin vain yksitasoisiin teksteihin, joissa ei pahemmin taustoja tarkisteta, Tuominen huomauttaa.

Myös monet houkutteet sähköpostista Facebookiin voivat häiritä kirjoittajaa. Vaikka kuinka päättäisi kirjoittaa, löytää jatkuvasti itsensä tekemästä muita kiireettömämpiä tehtäviä.

– Jotta tällaisista kirjoittamisen esteistä pääsisi, kirjoittamisesta kannattaa tehdä automaattinen toiminto – pakottaa itsensä alkuun, sillä myös työn myötä voi innostua.

Tehokkaalla kirjoittajalla on usein hyvä itsekuri. Kun ensin tekee työn, sitten voi palkita itsensä.

– Eihän kirjoittaja loppujen lopuksi tarvitse kuin ämpärillisen liimaa tuolille. Istuu siihen ja kirjoittaa, Tuominen sanoo.


Ideointiharjoituksia

  • Listaa aiheita, jotka pelottavat sinua. Listaa mahdollisimman nopeasti ja vapautuneesti. Älä ajattele liikaa. Kun olet tehnyt listan, tutkiskele listaasi ja valitse yksi aihe, josta kirjoitat. Luultavasti sinulla on siellä enemmänkin aiheita.
  • Listaa 10 asiaa, jotka ovat viikon aikana raivostuttaneet sinua tässä maailmassa. Ne voivat olla isoja tai pieniä (esim. maahanmuuttokeskustelu tai sukkahousut, jotka hajoavat oitis). Listaa 10 asiaa, jotka ovat viikon aikana ilahduttaneet sinua (esim. ystävällinen linja-autonkuljettaja). Tutki listojasi. Molemmista listoista löytyy aivan varmasti yksi aihe, josta voit kirjoittaa enemmän ja tehdä jutun.


Näkökulmaharjoituksia

  • Valitse aiheeseesi mahdollisimman yllättävä ja erilainen näkökulma. Mieti, mikä sellainen voisi olla? Esimerkiksi perheväkivaltaa kuvataan yleensä uhrin näkökulmasta. Millainen on väkivaltaisen henkilön näkökulma? Entä molemmat näkökulmat?
  • Tee pieniä verryttelyharjoituksia kirjoittamalla lyhyitä tekstejä esimerkiksi tuolin, auton, hautajaisseppeleen, puhelimen, koiran tai kissan näkökulmista. Näin todellisuuteen saa aivan uuden ja monella tavoin yllättävän näkökulman.
Kommentit