Kohtuutonta.
Näin luonnehtivat poikkeuksetta lehtitalojen edustajat Itellan jakeluhintojen korotuksia Suomen Lehdistön kyselyssä. Kun perusjakelun hinta nousee kymmenen prosenttia tai enemmän, on arvio helppo ymmärtää.
Lisäksi Itella on irtisanonut lehtien varhaisjakelu-sopimuksia. Moni vastaaja mietti, mikä muu yritys kuin jakelua hallitseva Itella pystyy yksipuolisesti vain ilmoittamaan tuon tasoiset muutokset. Hyvä kysymys.
Itella perustelee kovia korotuksiaan jaettavan vähenemisellä ja laskevilla ennusteilla. Kasvua se aikoo hakea paketeista ja ulkomailta. Lehtitalojen mielestä Itella ajaa toimillaan tilannetta ennusteidensa suuntaan. Samalla se panee entistä useammat miettimään, miten muuten jakelut voi järjestää. Silloin kuorma ainakin putoaa.
Maaseudullakin asuville kuuluvat yhteiskunnan lailla takaamat palvelut. Miten tähän istuvat Itellan isot väen vähennykset?
Tulevaisuutta ajatellen oudointa on Itellan yhtäkkinen aie luopua jakelujen yhdistämisen kehittämisestä. Kokeiluista on saatu hyviä tuloksia. Yhdistäminen on ollut konkreettinen toimi sen varmistamiseksi, että jakelu säilyy viisipäiväisenä myös haja-asutusalueilla. Maaseudullakin asuville kuuluvat yhteiskunnan lailla takaamat palvelut. Miten tähän istuvat Itellan isot väen vähennykset?
Lehdet eivät kuulu Itellalla olevan yleispalveluvelvoitteen piiriin, mutta pitäisikö sitä harkita?
Ihmiset elävät todellisuudessa, eivät ennusteissa. Kaikki lukijat eivät ole siirtyneet tai vielä edes aikeissa siirtyä täydelliseen digiaikaan. Siksi lehtien jakelun heikentäminen tuntuu tässä vaiheessa lyhytnäköiseltä.
Digisiirtymään ja siitä selviämiseen liittyy lehtiasiain neuvottelukunnan Lehdistön tulevaisuus -raportti. Sen keinopaletissa eniten julkisuutta on saanut mahdollinen valtion tuki ja sen kriteerit. Asia on parhaillaan selvitysmiehellä työn alla.
Raportissa on toimenpide-ehdotuksia viideltä eri osa-alueelta, ja 18 ehdotuksesta valtion ylimenokauden tuki on yksi. Lehtien ja digipalveluiden kehittämisessä päävastuu on lehdillä.
Kun digipalveluiden merkitys lisääntyy, on niistä maksettavalla arvonlisäverolla entistä enemmän merkitystä.
Asiassa tapahtuu nyt EU:ssa. Tähän saakka se on määritellyt digilehdet palveluiksi, eikä niihin ole siksi voitu soveltaa printin alennettua alv:tä. Tilanteeseen odotetaan muutosta. Ranska on ensimmäisenä jäsenmaana ilmoittanut, että se alentaa digiversioiden alv:n printin tasolle. Myös Saksa on yhtenäistämisen kannalla. Samaa linjausta odottaa nyt myös suomalainen lehdistö.
