Startup-yritykset ovat näkyneet voimakkaasti mediassa, mielipiteiden jakautuessa vilpittömästi innostuneesta huvittuneeseen tai jopa närkästyneeseen. Erityisen voimakkaita tunteita tuntuu herättävän erilaisissa tilaisuuksissa tuomariston edessä pidettävät myyntipuheet eli pitchit. Ulkopuolisille pitchaus vaikuttaa usein sirkukselta, mutta pahimmillaan se koetaan jopa kiusaamisena, sillä rehellinen palaute yritysideasta on innokkaalle yrittäjälle usein vähemmän mairittelevaa.
Mutta miltä näyttäisi perinteinen suomalainen sanomalehti startup-kriteerein arvioituna?
Monille kasvuyrityksille ensimmäinen kompastuskivi on liian löyhästi määritelty liiketoiminnan fokus.
”Jos tarjoaa kaikille kaikkea, päätyy oikeasti tarjoamaan ei-mitään ei-kenellekään.”
Jos tarjoaa kaikille kaikkea, päätyy oikeasti tarjoamaan ei-mitään ei-kenellekään. Tässä media joutuu heti koville, sillä sanomalehdillä toiminta-alue on usein ainoa rajaava tekijä. Paikallisuudessa ja monesti myös käytännön monopoliasemassa on toki puolensa, mutta kasvuyrityksiä arvioidessa kansainvälinen potentiaali on kuitenkin elintärkeää. Ei hyvältä näytä.
Toinen arvioinnissa merkittävä tekijä on ymmärtää, kuka yrityksen asiakas lopulta on, erityisesti monimutkaisemmissa ansaintamalleissa. Tässäkin sanomalehti on usein hieman vaikeassa raossa, sillä perinteinen tasajako tilaus- ja mainostuottojen kesken tarkoittaa samalla jakoa kahteen täysin eri liiketoimintamalliin. Printissä ongelma ei ole niin merkittävä, sillä paperilla mainokset ovat myös lukijoiden haluamaa sisältöä. Digitaalisissa palveluissa mainosten ja sisällön suhde on kuitenkin erittäin haastavaa tasapainottaa. Toiselle kumarrat, toiselle pyllistät.
Vaikka yllä mainitut asiat ovat tärkeitä, yksi on kuitenkin yli muiden: työntekijät. He ovat erityisen tärkeitä rahoittajille, jotka eivät usein sijoita niinkään yritykseen tai ideaan, vaan hyvään tiimiin. Startup käsitteenä määritelläänkin usein niin, että kyseessä on yritys, joka etsii oikeaa asiakaskuntaa ja sille sopivaa tuotetta. Hyvä tiimi kykenee reagoimaan nopeasti uusiin mahdollisuuksiin, vaikka lopullinen tuote on usein täysin erilainen kuin mitä suunniteltiin.
Ei kuulosta sanomalehdeltä.
Näin pikaisella katsauksella näyttääkin, ettei perinteisen suomalaisen sanomalehden arviointi startup-kriteereillä ole kovinkaan rakentavaa. Onneksi kaikkien yritysten ei tarvitse olla kasvuyrityksiä ollakseen hyvää liiketoimintaa.
On kuitenkin paljon, mitä sanomalehdet voivat oppia kasvuyrityksiltä.
Vastaus löytyy yllä mainitusta startupin käsitteestä. Samaan tapaan kuin kasvuyritykset etsivät paikkaansa, tulisi sanomalehtien lähestyä asiakaskuntaansa ja sille tarjottuja palveluita ennakkoluulottomasti erilaisten kokeilujen kautta. Tämä tarkoittaa myös vanhasta luopumista, ja kahden isännän palvelemisen sijaan sanomalehden tulisikin keskittyä vain lukijoiden edun ajamiseen.
Kyllä, usein se tarkoittaa digitaalisten mainostuottojen uhraamista.
Lopulta avain on oikea tiimi, joka ymmärtää tarpeen muutokselle. Siihen kannattaa panostaa.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje
