Pian kymmenen vuotta voimassa olleen sananvapauslain soveltaminen on huomattu käytännön toimitustyössä ennakkoon arvioitua helpommaksi.
Tämä selviää Suomen Lehdistön helmikuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 34 päätoimittajaa. Vastaajista 65 prosenttia arvioi yleisesti lain soveltamisen helpoksi tai melko helpoksi ja vain 12 prosenttia piti sitä vaikeana tai melko vaikeana.
Avovastauksissa lakia määritellään useimmin selkeäksi.
Sananvapauslaki kumosi painovapaus- ja radiovastuulait. Taustalla oli tarve saada lainsäädäntö vastaamaan median digitalisoitumista ja tehdä lainsäädännöstä välineneutraali.
Ennakkoon puhutti muun muassa verkkojulkaisun päätoimittajavastuun sisältö ja se, miten verkkoaineiston tallentaminen toimii. Niiden arveltiin aiheuttavan sekä päänvaivaa että kustannuksia. Suomen Lehdistön kyselyn perusteella näin ei näyttäisi käyneen.
Jotkut päätoimittajat sanovat, että sananvapautta koskevissa asioissa kokemus tuo varmuutta. Vastauksissa näkyy, että etenkin päivälehtien toimituksissa lakia ja sen tulkintaa joudutaan miettimään usein. Moni vastaaja sanoi, että lakia, itsesääntelyohjeita ja toimituksen omia periaatteita kannattaa käydä säännöllisesti toimituksessa läpi.
Arkityössä mietitään verkon pelisääntöjä
Muutama kyselyn avovastaus nostaa esiin sen, että verkon pelisäännöissä ja vastuissa on edelleen miettimistä. Osa totesi, että verkon päivittyvien sisältöjen tallentaminen on teknisesti vaativaa.
Vastineita ja oikaisuja koskevien ohjeiden soveltaminen oli helppoa 71 prosentin mielestä. Avovastauksissa kerrottiin, että lukijat eivät aina tiedä vastineen ja oikaisun eroa.
Yhden vastaajan sanoin: “Tietyissä tilanteissa joutuu enemmän selventämään lukijalle, onko hänellä oikeus oikaisuun tai vastineeseen. Se, että haluaa korjata alkuperäistä sanomistaan itselle paremmaksi, ei ole oikaisuperuste.”
Haastateltavan mahdollisuus tarkistaa omat kommenttinsa on monen mielestä toimiva tapa vähentää jälkipuheita.
Vaikka soveltamista ei koeta ongelmaksi, tulee verkon äärettömyys vastaan arkityössä: ”Selvän virheen oikaisu omassa välineessä ei ole ongelma. Sen sijaan usein keskustellaan siitä, miten virheellinen tieto tai esimerkiksi kunniaa loukkaava tieto saadaan pois keskustelupalstoilta ja hakukoneista.”
Päätoimittajien vastauksia läpikäyneen Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtajan Valtteri Niirasen mukaan lähdesuojaan liittyvät kysymykset – erityisesti viranomaisten pyrkimykset murtaa lähdesuoja – ovat haasteellisimpia.
Niiranen on päivittämässä vuonna 2003 julkaistua yhdessä Petteri Sotamaan kanssa tekemäänsä Sananvapauslain käsikirjaa, joka ilmestyy syksyllä. Tällä kertaa työssä on mukana myös Päivi Tiilikka.
