Al Jazeera English poisti äskettäin sivuiltaan kokonaan mahdollisuuden kommentointiin. Se on äärimmäinen ratkaisu monia medioita koskevaan dilemmaan: lukijoiden äänen halutaan kuuluvan, mutta siitä on kamalasti vaivaa.
Muitakin vaihtoehtoja on. Civil Comments on julkaisujärjestelmään lisättävä maksullinen palvelu, joka hajauttaa kommenttien moderoinnin vertaisarvioitavaksi. Ennen kuin kommentti lisätään sivulle, sen kirjoittajan pitää arvioida kolmen muun kommentin sisältö ja kohteliaisuus.
Taustalla on kaksi ideaa. Ensinnäkin vertaisarviointi tarkoittaa, että kommenttien ja kommentoijien määrän kasvaessa kaikki työ ei kaadu muutaman moderoijan niskaan, vaan taakka hajautuu tasaisemmin.
Toisekseen muiden arvioimisen on tarkoitus virittää kirjoittajat miettimään, millainen heidän oma kommenttinsa oli sävyltään. Kun kommentti on lisätty sivulle, on kirjoittajalla muutama minuutti aikaa muokata sen sisältöä, jos teksti alkaakin tuntua kohtuuttomalta. Civil Commentsilla on asiakkaanaan noin 60 toimitusta, muun muassa Kanadan suurin lehti The Globe and Mail.
”Selvitä ensin, mitä lukijat kommenttipalstalta haluavat, ja mieti sitten, miten se saadaan aikaan.”
Se ei suinkaan ole ainoa työkalu, joka käy palvelumuotoilun keinoin kommenttitulvan kimppuun. Säätiörahoituksella toimiva Coral Project on rakentanut Talk-tuotteen, joka on julkaistu avoimena lähdekoodina eli ilmaiseksi. Washington Post on testannut sitä.
Talk tarjoaa moderaattoreille sujuvampia työkaluja mutta koettaa myös ohjata kirjoittajia rakentavampaan suuntaan muun muassa muistuttamalla kommenttipalstan säännöistä ja tavoitteista.
Yksi tapa saada kommentoijat pysymään asiassa on varmistaa tietovisalla, että he ymmärsivät, mistä artikkelissa on kyse. Keväällä uutisoitiin Norjan yleisradioyhtiö NRK:n nokkelasta keksinnöstä, joka perustui juuri tähän.
On epäselvää, toimiko idea käytännössä vai jäikö se enemmän pelkäksi huvitukseksi, jota lukijat testailivat muuten vain. Tilannetta sotkee, että jutut ja kysymykset ovat norjaksi, mutta kansainvälinen huomio toi paljon lukijoita, jotka eivät ymmärrä kieltä mutta klikkailevat silti vastauksia.
NRK julkaisi ohjelman ilmaisena WordPress-julkaisujärjestelmän lisäosana, joten sitä voi halutessaan kokeilla.
Moderointityökalujen raskaassa päässä ovat tekoälyyn pohjautuvat järjestelmät, joita käytetään muun muassa New York Timesissä ja Suomi24.fi:ssä.
New York Times on pitänyt vain kymmenesosaa jutuista kommentoitavissa, koska muuten kaikkien juttujen moderoinnissa olisi liikaa työtä. Lehdellä on 14 täyspäiväistä ja osa-aikaista työntekijää perkaamassa 12 000 päivittäistä kommenttia.
Kesäkuussa lehti otti käyttöön Moderator-keinoälyohjelmiston, joka opetettiin tulkitsemaan kommentteja syöttämällä siihen 16 miljoonaa käsin moderoitua kommenttia viimeisen vuosikymmenen ajalta.
Moderator pisteyttää kommentteja kolmella perusteella: onko niissä kiroilua, häiritsisivätkö ne keskustelua, ja hylkäisikö ihmismoderaattori samansisältöisen kommentin. Lehden tavoitteena on päästä vuoden loppuun mennessä tilanteeseen, jossa 80 prosenttia jutuista olisi kommentoitavissa.
Suomi24.fi:n konemoderoinnin tulokset ja tavoitteet ovat samansuuntaisia.
Kommenttien arvo toimituksille lienee useimmille selvä: ne sitouttavat lukijoita ja synnyttävät juttuaiheita sekä -materiaalia.
Mutta mitä lukijat toivovat saavansa kommenteista? Engaging News Projectin kyselyn mukaan suurin tarve on saada journalisteilta vastauksia epäselviksi tai avoimiksi jääneisiin faktoihin sekä asiantuntijoiden kommentteja. Muiden kommentoijien luoma sisältö kiinnosti siis vähemmän.
Siinäpä hyvä lähtökohta: selvitä ensin, mitä lukijat kommenttipalstalta haluavat, ja mieti sitten, miten se saadaan aikaan.
3 pointtia: Vaivattomampia verkkopalstoja
1. Selvitä, mitä lukijat toivovat kommenttipalstalta: tulla kuulluiksi vai saada lisää tietoa?
2. Ohjaa kommentoijia miettimään tekstinsä sävyä etukäteen.
3. Moderointia voi nopeuttaa tai jopa automatisoida ohjelmallisesti.
