Sanomalehtiviikko on paikkansa vakiinnuttanut ja hieno vuotuinen lehtien ja koulujen yhteistyötapa. Jo monena vuonna kouluihin on toimitettu yli miljoona lehteä. Tämän vuoden kokonaisluku ei vielä ole selvillä, mutta joistakin lehdistä on saatu tietoja ennätyssuurista koulujen viikolle pyytämistä lehtimääristä.
Tänä vuonna sanomalehtiviikon alla saatiin Pisa-tiedot. Pisa-aineiston pohjalta tehty ”Sanomalehden lukemisaktiivisuus ja lukutaito” -jatkotutkimus todistaa jälleen sen, että sanomalehteä ahkerasti lukevat pärjäävät muita paremmin koulussa.
Tämä on hieno asia, mutta sitten tulee se huono asia.
Tämänkertaisissa tuloksissa näkyy, että sanomalehtien lukeminen on entistä enemmän yhteydessä siihen, että lapsella ja nuorella menee muutenkin hyvin. Vanhempin koulutus ja hyvä toimeentulo selittävät nyt osaa tuloksista. Ja kääntäen; entistä useampi jää syrjään jo varhain ja monella tavalla.
Suomi on ollut hyvin demokraattinen maa sanomalehtien lukemisessa mitattuna. Lukeminen ei ole ollut kiinni koulutuksesta tai rahasta.
Kun toistuvasti todistetaan, miten iso merkitys sanomalehtien lukemisella ja lukemisella yleensäkin on ihmisten tiedoille, taidoille ja yleiselle kelkassa pysymiselle, on tuo tieto syytä ottaa vakavasti. Lukeminen ei ole laastari kaikkiin maailman haavoihin, mutta se tukee pärjäämistä. Viesti on selvä etenkin niille, jotka virkansa puolesta kantavat huolta syrjäytyneistä ja syrjäytyvistä nuorista. Kun jokaisessa ikäluokassa alkaa olla tuhansia pudokkaita, on näköala kestämätön ja surullinen.
Lukemisen merkitystä ja vanhempien roolia korostaa myös tammikuussa julkaistu ”Northern Lights on Pisa 2009 – Focus on reading” -tutkimusraportti. Kaikki oppilaat, joille vanhemmat olivat lukeneet säännöllisesti ensimmäisellä luokalla selvisivät etnisestä taustastaan riippumatta muita paremmin Pisa-tutkimuksen lukutaito-osuudessa 15-vuotiaana. Aikaisin kylvetty kantaa pitkään.
Lehtitalot tai koulu eivät korvaa kotia lukukiinnostuksen juurruttajina. Silti sanomalehtiviikko näyttäytyy tällä hetkellä entistä arvokkaampana yhteistyömuotona. Yhteiskunta tarvitsee nyt ja jatkossakin aktiivisia kansalaisia.
