Sulje

Maksumallien hybridi yleistyy verkossa – uusimpana Savon Sanomat lisäsi maksullisten juttujen osuutta

maksumallit

Keskisuomalainen yhdisti kovan muurin ja lukukertoja laskevan maksumallin jo vuosi sitten. Nyt näyttää siltä, että muutos oli viisas.

Savon Sanomat vaihtoi tiistaina verkon maksumallinsa.

Vuodesta 2013 saakka lehti on antanut lukea ilmaiseksi viisi verkkojuttua viikossa. Jatkossa osa jutuista toimii edelleen näin, mutta pääosaan sisällöstä pääsee vain tilaaja.

Vastaava hybridimalli kiinnostaa nyt muitakin.

Saman konsernin Keskisuomalainen siirtyi siihen noin vuosi sitten. Myös Helsingin Sanomat alkoi viime syksynä julkaista päivittäin timanttijuttuja, jotka avautuvat vain maksaville asiakkaille. Muita HS.fi:n juttuja voi edelleen lukea ilmaiseksi viisi viikossa.

Kovaa ja huokoisempaa maksumuuria yhdistelevät myös muun muassa ruotsalainen Svenska Dagbladet ja saksalainen Süddeutche Zeitung, jotka ovat kertoneet kasvavista digitilaajamääristään.

Savon Sanomien vastaavan päätoimittajan Seppo Rönkön mukaan verkkojutut ovat nyt lähtökohtaisesti maksullisia.

Lehdellä on tällä hetkellä noin 14 000 digitilaajaa, joista valtaosa maksaa myös printistä.

Määrä on ollut kasvussa, mutta Rönkön mukaan aiempi malli ei riittävästi houkutellut lukijoita maksaviksi asiakkaiksi. Lukijat myös osasivat kiertää muurin.

– Kyllä meidän täytyy luottaa sisällön vetovoimaan ja saada siitä parempaa ansaintaa, Rönkkö sanoo.

”Kyllä meidän täytyy luottaa sisällön vetovoimaan ja saada siitä parempaa ansaintaa.”

Näin on etenkin siksi, että verkossa mainosten hinnoittelu on Rönkön mukaan rapautunut ja kilpailu mainosrahasta on todella kovaa.

– On mielestäni myös reilua asiakkaita kohtaan, että tilaaja saa enemmän kuin se, joka ei maksa.

Kokonaan maksullista on Savon Sanomien maakunnallinen sisältö. Esimerkiksi onnettomuusuutiset ovat kuitenkin edelleen tiettyyn rajaan saakka ilmaiseksi luettavissa. Lehti tahtoo osallistua valtakunnalliseen keskusteluun verkossa, joten pääkirjoitukset, osa kolumneista ja läpimenouutiset jaetaan vapaammin.

– Jos uusi malli olisi ollut käytössä Kalpan finaalisarjan aikana, olisimme kertoneet, miten ottelut päättyivät, mutta tarkemmat analyysit olisivat olleet maksullisia, Rönkkö havainnollistaa.

Jos kuitenkin tilaaja jakaa maksullisen jutun sosiaalisessa mediassa, muutkin pääsevät lukemaan sen.

Keskisuomalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan mukaan kovaa maksumuuria ja niin sanottua mittarimallia yhdistävä hybridi vaikuttaa lehden tähän saakka kokeilemista ehdottomasti parhaalta tavalta hankkia digitilaajia – ja lehti on kokeillut paljon mikromaksuista premiumiin.

– Olemme saaneet digitaalisia tilauksia tämän ansiosta aiempaa paremmin. Näyttää, että malli tukee tilaaja-asiakkuutta.

Keskisuomalaisella oli viime vuonna yli 19 000 digitilaajaa, joista noin 3 000 tilasi vain digituotteen. Helmikuusta alkaen myös samaan konserniin kuuluvien Keski-Suomen alueen paikallislehtien digitilaajat ovat päässeet lukemaan kaikkea Ksml.fi:n sisältöä. Jos heidät otetaan mukaan, potti on jo lähes 44 000 digitilaajaa.

”Olemme saaneet digitaalisia tilauksia tämän ansiosta aiempaa paremmin. Näyttää, että malli tukee tilaaja-asiakkuutta.”

Keskisuomalaisessa kovan muurin taakse menevät automaattisesti jutut, jotka merkitään Keski-Suomea koskevaksi toimitusjärjestelmässä.

Mervolan mukaan lehti rakentaa tietoisesti tulevaisuuttaan tilaajien varaan. Verkon tilaajatuloihin hän suhtautuu lievän optimistisesti ja mainostuloihin ”neutraalisti”.

– Kun digitaalisten mainosalustojen määrä kasvaa kohti ääretöntä, se painaa hintoja kohti nollaa.

Mervola uskoo kuitenkin, että hyvä tilaajapohjainen verkkolehti tai sovellus voi houkutella myös hinnakkaampaa mainontaa.

Tiukempi maksumuuri on tietenkin tarkoittanut Keskisuomalaiselle reilusti entistä vähemmän verkkokävijöitä. Mervola ei pidä tätä ongelmana.

– Sivulatausten määrää pystyy kasvattamaan erilaisilla täkyjutuilla, mutta me olemme vähentäneet satunnaisten kävijöiden tavoittelua sosiaalisesta mediasta. Haemme lukijoita, jotka käyvät meidän sivuillamme mieluiten monta kertaa päivässä. Silloin he ovat tilaajia tai heistä tulee sellaisia.

”Sivulatausten määrää pystyy kasvattamaan erilaisilla täkyjutuilla, mutta me olemme vähentäneet satunnaisten kävijöiden tavoittelua sosiaalisesta mediasta.”

Mervola huomauttaa, että vaikka lehdet vähentävät ilmaista tarjontaansa verkossa, kovan maksumuurin käsite on suhteellinen. Oikeastaan sellaista ei ole hänen johdollaan vielä kokeiltu.

– Aika moni lukee lehteäkin niin, että katsoo kuvia ja silmäilee otsikoita. Loppuun asti viety maksullisuus tarkoittaisi sitä, ettei otsikoitakaan näy ilman tilausta.

On toinenkin tekijä, joka hybridimallin ohella tukee printin ja digin tilaamista: se että printti pidetään tuoreena. Viime syksynä Keskisuomalaisessa linjattiin, etteivät printin pääjutut ole verkossa lainkaan.

Savon Sanomissa on päädytty samansuuntaiseen ratkaisuun. Aamun printin juttuja ei syödä edellisiltana verkossa, eli aiempaa kovemmankaan maksumuurin aikana kaikkea ei tehdä digi edellä.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.

Kommentit