Sulje

Missä mennään lukulaitteissa?

• Mikä se ereader oikein on ja joko iPadia saa Suomesta?

• Suomen Lehdistö etsi vastaukset näihin ja muutamaan muuhun lukulaitteita koskevaan peruskysymykseen.

Minkälaisia lukulaitteita on olemassa?

Sähköiset lukulaitteet voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: sähkömusteteknologiaan perustuviin ereadereihin (kuten Amazon Kindle tai Sony Reader) ja tabletteihin (kuten Applen iPad, Neofonien WeTab ja Samsungin Galaxy Tab, joista viimeksi mainittu toimii myös puhelimena).

Mustavalkoiset ereaderit on tarkoitettu lähinnä sähkökirjojen lukemiseen. Värinäytölliset tabletit puolestaan ovat monitoimilaitteita, jotka voivat toistaa muun muassa liikkuvaa kuvaa. Sanoma- ja aikakauslehdet suunnittelevat lukulaitesisältöjään pääasiassa tabletteihin.

Onko lukulaitteita saatavilla Suomessa ja mitä ne maksavat?

Ereadereita myydään Suomessa verkkokauppojen lisäksi muun muassa Akateemisessa Kirjakaupassa ja marraskuun puolivälistä lähtien myös Suomalaisessa Kirjakaupassa. Myynnissä on useita erilaisia laitteita, joiden hinnat vaihtelevat noin 180 eurosta reiluun 300 euroon. Amazonilta tilattava Kindle maksaa noin 100–270 euroa.

Applen iPadia ei vielä myydä virallisesti Suomessa, mutta joidenkin arvioiden mukaan lanseeraus on marraskuun aikana. Joidenkin jälleenmyyjien kautta laitetta saa jo nyt tilattua Euroopasta mallista riippuen 560–1000 euron hintaan. Samsungin Galaxy Tabin saa Suomessa noin 800–900 eurolla. Neofonien WeTab maksaa valmistajalta tilattuna 450–570 euroa.

Käyttäjän kannalta olennaista on käyttöliittymän kätevyys – se, että sisällön löytäminen, lataaminen, maksaminen ja käyttäminen on mahdollisimman helppoa ja lukukokemus miellyttävä.

Minkälaisen laitteen lukija haluaa?

Ideaali lukulaite olisi taipuisa, kevyt, hyvin luettava kaikissa valo-olosuhteissa, vähän akkua kuluttava, värikuvat ja videot toistava, hyvällä yhteydellä ja kenties kosketusnäytöllä varustettu sekä tietenkin halpa. Käyttäjän kannalta olennaista on luonnollisesti myös käyttöliittymän kätevyys – se, että sisällön löytäminen, lataaminen, maksaminen ja käyttäminen on mahdollisimman helppoa ja lukukokemus miellyttävä.

Mitä suomalaisia sisältöjä lukulaitteisiin on olemassa?

Ereadereihin on saatavilla sähkökirjoja, joita myy muun muassa Akateeminen Kirjakauppa. Lähitulevaisuudessa sähkökirjoja alkavat myydä lisäksi ainakin Suomalainen Kirjakauppa ja Elisa.

Aikakauslehdistä esimerkiksi Suomen Kuvalehti ja Gloria ovat tänä syksynä julkaisseet iPad-versionsa. Sanomalehdistä iPadilla voi lukea muun muassa Loviisan Sanomia, jonka näköislehtiversio on saatavilla verkossa lehtiä myyvän Lehtiluukun kautta. Varta vasten iPadille tai muille tableteille tehtyä sanomalehteä ei vielä ole Suomessa julkistettu. Helsingin Sanomien iPad-lehti on testivaiheessa, ja Hufvudstadsbladet on juuri aloittamassa omia tablettilehtensä testejä Ahvenanmaalla.

Voisiko Suomeen perustaa lukulaitesisältöjä myyvän e-kioskin?

Maailmalta löytyy esimerkkejä eri toimijoiden yhdessä kehittämistä kaupoista, joissa myydään sisältöjä lukulaitteisiin. Viestinnän Keskusliiton projektijohtajan Kristiina Markkulan mukaan jonkinlainen yhteinen e-kioski voisi olla Suomessakin hyvä ratkaisu.

– Olemme pieni kieli- ja markkina-alue. Kuluttajan kannalta olisi ideaali tilanne, että hän saisi kirjat, aikakauslehdet ja sanomalehdet mahdollisimman helposti yhdestä paikasta, Markkula sanoo.

– Tämä voisi olla yksi tapa, kirjojahan myydään jo muun muassa kirjakauppojen kautta.

Viime kädessä e-kioskin syntyminen riippuu kustantajien ja muiden toimijoiden yhteistyöhalusta.

Onko lukulaitteesta sanomalehden jakeluun?

Kristiina Markkulan mielestä on, ehdottomasti.

– Sanomalehden tulevaisuuden kannalta on tärkeää etsiä uusia julkaisukanavia, joissa lukijat ovat valmiita myös maksamaan sisällöstä. Lukulaitteiden ja erityisesti iPadin ympärillä on ”suurta säpinää”, hypeä, mutta sähköisen julkaisemisen merkitys varmasti kasvaa. Paperinen sanomalehti ei silti häviä pitkään aikaan, Markkula sanoo.

– Kun paperilehteä on kallista tai vaikea jakaa, on lukulaite yksi mahdollinen jakelukanava.

Hufvudstadsbladet testaa lukulaitelehteään Ahvenanmaalla, missä jakelukustannukset ovat ylittäneet tuotot. Borgå­bladet puolestaan on mukana loppuvuodesta alkavassa Itellan kokeilussa, jossa lehti jaetaan haja-asutusalueella asuvalle testiryhmälle iPadin kautta.

Minkälainen sanomalehden lukulaiteversio on tai voi olla?

Sanomalehdissä ollaan aika lailla yhtä mieltä siitä, että lukulaitteeseen tehtävän lehden tulee olla maksullinen. Lehdissä pohditaan sitä, kuinka lähellä paperisen lehden lukukokemusta lukulaitelehden tulisi olla. Siis rikastetaanko näköislehteä esimerkiksi videoilla ja linkeillä vai tehdäänkö kokonaan uusi tuote lukulaitetta varten?

Joka tapauksessa paperilehden kannibalisointi halutaan välttää kaikin keinoin.

Onko kaikkien lehtien tehtävä sisältöä myös lukulaitteisiin?

Ei välttämättä. Lukulaitelehden tarve riippuu lehdestä, sen strategiasta ja lukijakunnasta. Joillakin pienilläkin lehdillä lukulaiteversio voi tulla kysymykseen esimerkiksi etätilaajien tavoittamiseksi.

> Lähteenä muun muassa Next Media -tutkimusohjelman eReading Services -hankkeen State of the art for the eReading -raportti sekä Viestinnän Keskusliiton projektijohtaja Kristiina Markkula.


Lue myös: Lukulaitteet matkalla eri suuntiin

Kommentit