Matti Lintulahti on mediakonsultti ja vapaa kirjoittaja. Monille hän on tuttu verkkomediaa ja sosiaalista mediaa käsittelevästä blogistaan.
Lapset ja nuoret päättävät omilla valinnoillaan median tulevaisuuden. Heitä kannattaisi tarkkailla paremmin.
11-vuotias lapseni on ikäryhmänsä innokkaimpia lukijoita ja kirjojen ahmijoita. Hän kuuluu siihen nuorten mediakuluttajien osaan, jonka mediatutkimukset ennustavat edelleen kasvavan sanomalehtien lukijoiksi ja tilaajiksi. Itsekin olen luottanut siihen. Mutta ei ehkä kannattaisi luottaa niin vahvasti.
Printtilehden sijaan kirjallisuusnuori haluaakin lukea uutiset kännykästä, koska ”isä, tällä kännykällä on paljon mukavampi ja helpompi lukea uutisia kuin lehdestä”.
Digitaalisessa maailmassa sama kirjallisuusnuori on innoissaan verkkopalveluista ja peleistä, joissa voi olla vuorovaikutuksessa omien kavereiden kanssa.
Oman lapseni tapa suhtautua mediaan tuli voimakkaasti esille hyvässä VTT:n GT-raportissa ”Viestintäalan nykytila ja kehitystrendit 2010–2011” sekä mediatekniikan professorin Nils Enlundin ja Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kommenttipuheenvuoroissa tutkimusraportin maaliskuisessa julkistustilaisuudessa.
Tutkimusraportti ja kommenttipuheenvuorot tuovat hyvin esille sen, kuinka suuressa muutoksessa viestintäala on ja miksi.
Nils Enlundin mukaan lähitulevaisuuden nousevat viestimet perustuvat mobiliteettiin ja vuorovaikutukseen. Sosiaalisen median ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu jokaisessa ikäryhmässä. Mediasta on tulossa yhteisöllisen verkostoitumisen infrastruktuuria.
Mikael Pentikäisen mukaan mediayhtiö on yhä voimakkaammin teknologiayhtiö. Mutta kuinka moni mediayhtiö investoi liikevaihdostaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen yli 10 prosenttia kuten teknologiayhtiöt yleisesti tekevät?
Media on merkittävässä murroksessa, koska aiemman tuotantoteknologian sijaan median muutosta määrittää nykyisin kuluttajateknologian nopea kehitys. Kuluttajateknologiassa mobiliteetti ja vuorovaikutteisuus ovat jo vuosia olleet avaintekijöitä. Samalla mediayhtiöt ovat joutuneet kilpailuun mainosrahoista ja kuluttajan ajasta teknologiayhtiöiden kuten Googlen kanssa.
Jotta mediayhtiöt menestyisivät tulevaisuudessa, menestymisen edellytykset vaativat merkittäviä investointeja teknologiaan, osaamiseen ja myyntiin sekä tietenkin kiinnostaviin ja merkityksiä luoviin sisältöihin ja journalismin tekemiseen uusilla keinoilla.
Mutta kuinka monella mediayhtiöllä on kykyä ja varallisuutta investoida näin voimakkaasti tulevaisuuteen? Valitettavasti on vaikea nähdä, että tulevat menestyjät löytyisivät muualta kuin investointeihin kykenevistä ja osaajia houkuttelevista suurista mediayhtiöistä sekä innovatiivisista alan kasvuyrityksistä, jotka voivat rakentaa omaa liiketoimintaa täysin uusilla tavoilla. Keskikokoisille kansallisille sanomalehtiyhtiöille bisneksestä on tulossa yhä vaikeampaa.
Kun mobiliteetti ja vuorovaikutus ratkaisevat, saavatko sanomalehdet 11-vuotiaan kirjoja rakastavan lapseni maksavaksi tilaajaksi, helppoa tietä ei ole. Mutta onneksi pelimerkit tien rakentamiseen ovat jo näkyvillä.
