Sulje

Näin syntyy koukuttava verkkovideo

Verkkovideot

Yleisradion oppaan mukaan hyvä video herättää jonkin tunteen, nostaa kiinnostavimman asian alkuun ja kertoo lyhyesti yhden tarinan.

Yleisradio tuottaa yhä enemmän journalistisia videoita omille alustoilleen ja sosiaaliseen mediaan. Nyt Yle on koonnut oppaan verkkovideoiden tekoon. Oppaan on toimittanut Ylen Mediadeskin tuottaja Sarita Blomqvist, ja sen teossa on ollut apuna monia asiantuntijoita. Hiljattain aloittanut  Mediadeski pyrkii tekemään yhteistyössä aluetoimitusten kanssa visuaalisesti ja kerronnallisesti näyttävää journalismia.

Poimimme oppaasta parhaat vinkit siihen, miten syntyy koukuttava verkkovideo:

Panosta laatuun. Timanttiseksi hiottu sisältö jää mieleen ja saa katsojan parhaimmillaan palaamaan vastaavan sisällön pariin uudestaan. Jos tingit jostain, tingi määrästä.

Etsi loistava idea. Videon tekeminen vaatii aikaa, vaivaa ja erinomaisen idean. Pohdi tarkasti, kannattaako juuri tästä aiheesta tehdä video vai toimisiko se paremmin artikkelina. Ihmiset haluavat usein kissavideoita ja toimittajat taas tehdä kovia uutisia. Jostain näiden välimaastosta löytyvät hyvät aiheet, joissa yhdistyy kumpikin puoli.

Päätä näkökulma. Tiukka, viilattu ja perusteltu näkökulma on toimitetussa videossa välttämätön. Yhteen videoon mahtuu vain yksi tarina. Kun viilaat näkökulman veitsenteräväksi etukäteen, säästät myös työaikaa kuvaus- ja editointivaiheessa. Leikkaa pois tylsät kohdat ja keskity olennaiseen. Katsoja etsii jatkuvasti syitä lopettaa videon katselu – videossa ei saa olla mitään turhaa.

Suunnittele sisältö ja kuvat. Tee videolle käsikirjoitus. Mieti, pitääkö kaikki kuvata vai löytyykö jotain valmiina. Muista, mikä on paras pituus videolle missäkin kanavassa. Uutisartikkeliin upotettu video vain havainnollistaa jonkin yksityiskohdan lyhyesti. Instagramissa maksimipituus on minuutin, Facebook suosii tällä hetkellä yli minuutin videoita ja sarjamuotoisuutta, ja Youtube-video voi kestää useamman minuutin.

Sijoita paras anti alkuun. Katselupäätös syntyy ensimmäisten 3–5 sekunnin aikana. Lataa herkku alkuun. Lopussa se menee hukkaan, ja vain murto-osa katsojistasi näkee sen. Aloita kuvalla, joka kiinnostaa. Yleensä ihmiskasvot koukuttavat. Mieti, saisiko haastateltavan katsomaan suoraan kameraan.

Pidä kohdeyleisö mielessäsi. Määrittele videolle etukäteen tarkka kohdeyleisö ja mieti myös, miksi uskot, että video kiinnostaisi juuri kyseistä ryhmää. Jos mahdollista, pyydä tekovaiheessa kohdeyleisösi edustajaa kommentoimaan videota.

Suunnittele julkaisukanavat ja -ajat. Hyödynnä eri julkaisukanavia ja mieti julkaisuajankohdat sekä -järjestys eri kanavien välillä. Varmista esimerkiksi käytettävissä olevan analytiikan avulla, että ajankohta on kohdeyleisöllesi sopiva.

Muista tunne. Katsojan pitää tuntea jotain, kun hän katsoo videota. Mieti tekovaiheessa, minkälaisia tunteita video herättää tai haluaisit sen herättävän. Kysele, millaisia tunteita se saa aikaan muissa.

Seuraa dataa. On tärkeää pohtia, miksi jokin video veti ja miksi jokin toinen ei vetänyt. Onnistumisia kannattaa etsiä muualtakin kuin katselukerroista tai jaoista. Vaikka video olisi tavoittavuudeltaan keskiverto, sen keskimääräinen katseluaika tai parhaiten tavoitettu ikäryhmä saattaa kertoa onnistumisesta.

Kommunikoi yleisön kanssa. Vastaa ihmisten julkisiin kommentteihin ystävällisesti ja yksityisviesteihin vaikka vain kiittämällä palautteesta. Älä julkaise videota sellaiseen aikaan, jolloin toimituksella ei ole mahdollisuutta reagoida palautteeseen.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit

Hyvä juttu! Videot on tätä päivää ja niiden suosio tuntuu vain lisääntyvän.

Heikki Rajala