Tilaa Uutiskirje!

Näin syntyy tablettiviikkolehti HBL+

HBL+:n toimittaja Malin Wikström ja graafikko Maija Hurme kertovat, että usein tablettilehden kanteen päätyy paikallislehden kuvaajan otos. ”Meidän paikallislehdissä on älyttömän hyvää kuvajournalismia”, Hurme sanoo. Kuva: Johanna Kannasmaa
Ajankohtaiset

HBL+ kokoaa viiden ruotsinkielisen lehden viikon parhaat jutut joka perjantai. Tablettilehti on tehty niille, jotka eivät lue sanomalehteä.

 width=
HBL+:n toimittaja Malin Wikström ja graafikko Maija Hurme kertovat, että usein tablettilehden kanteen päätyy paikallislehden kuvaajan otos. ”Meidän paikallislehdissä on älyttömän hyvää kuvajournalismia”, Hurme sanoo. Kuva: Johanna Kannasmaa.

Tökkään ruutua, ja Elisabeth Rehn alkaa lausua katkelmaa suosikkikirjastaan. Jörn Donner -haastattelusta avautuu viisiminuuttinen nauha, jossa Jörkka jutustelee kulttuuritoimittaja Philip Teirin kanssa.

Räplään tabletilla viikkolehti HBL+:aa. Tekijät kuvaavat lehteään laboratorioksi: saa kokeilla kaikenlaista!

Viikkolehti kiireisille

Tablettilehdeksi HBL+:lla on pitkä historia.

Kaksi vuotta sitten HBL testasi ensimmäistä tabletille suunniteltua koelehteään Ahvenanmaalla, jonne printin toimittaminen on hidasta ja tappiollista. Tulokset yllättivät: tilaajat halusivat laitteille uuden lukukokemuksen sijaan perinteisen, jutut jämptisti arvottavan näköislehden.

HBL:n tablettikehitystyö haarautui.

Lehti teki näköislehtisovelluksen tilaajille. Samalla se jatkoi multimediaalisen tablettikokemuksen kehittelyä niille, jotka eivät tilaa printtilehteä.

Sellaisia ovat printtiin kyllästyneet edelläkävijät, kiireiset, Suomesta kiinnostuneet skandinaavit sekä kaksikielisissä perheissä tai maakunnissa elävät, joille HBL on kakkoslehti suomenkielisen tai paikallisen vaihtoehdon jälkeen.

KSF Median lehtien sisältöjä kokoavaan viikkojulkaisuun päädyttiin, sillä uniikkia päivittäistä tuotetta varten ei ollut irrottaa työvoimaa.

Kahden hengen toimitus tekee omiakin sisältöjä, mutta pääosin tablettilehti koostuu HBL:n, Västra Nylandin, Borgåbladetin ja Östra Nylandin parhaista jutuista. Henkilöjuttuja otetaan myös Forum för ekonomi och teknik -lehdestä, jonka omistajiin kuuluu niin ikään Konstsamfundet.

Yhteiskuntaa ja kulttuuria

Mutta ennen tuotteen lanseerausta käyttäjätestit yllättivät matkalla toisenkin kerran.

HBL+:n piti sisältää yhteiskunnallisia aiheita, kulttuuria, urheilua ja teemasisältöjä, kuten matkailua ja ruokaa. Urheilu karsiutui pian valikoimasta, sillä toimitus totesi aiheiden vanhenevan viikossa.

Kun Aalto-yliopiston tutkijat testasivat pidemmälle kehitettyä koelehteä ei-tilaajilla, viesti tuli selväksi. Testaajat eivät kaivanneet lifestyle-sisältöä sanomalehtibrändin alle.

– Ajattelimme, että kevyt lukeminen kiinnostaa. Mutta eihän se ole ydinosaamistamme vaan uutispainotteinen ja ajankohtainen sisältö. Myös kulttuuri on lehdissä vahvana, KSF Median tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Lotta Holm sanoo.

Niin HBL+:sta tuli yhteiskunta- ja kulttuuriaikakauslehti. Laiteriippumaton verkkosovellus.

Kuvaajat tykkäävät

Uusi numero ilmestyy joka perjantai kello 14. Heti sen jälkeen toimittaja Malin Wikström on yhteydessä paikallislehtiin ja oman talon uutispäälliköihin. Seuraavan lehden aiheet alkavat hahmottua.

Juttuja ei tilata tai erikseen suunnitella tabletille.

– Olemme halunneet lähteä varovasti liikkeelle, keskustellen. Paikallislehtien toimitukset ovat tiukoilla, ei siellä ole aikaa ruveta tekemään meille erikseen mitään, HBL+:n graafikko Maija Hurme sanoo.

Mutta vähitellen journalistit alkavat muistaa multimediaaliset mahdollisuudet – Donner-nauhakin löytyi sattumalta.

Numerossa on parikymmentä juttukokonaisuutta.

Viikon puheenaiheesta rakennetaan taustoittava paketti eri lehtien uutisjutuista, kolumneista ja pääkirjoituksista. Hevoslihateemaan toimitus keksi liittää vanhan reportaasin hevosteurastamosta.

Valtaosa jutuista on HBL:stä. Paikallislehdistä tabletille päätyy ajattomia henkilöjuttuja ja reportaaseja runsain kuvin.

– Kuvaajat ovat olleet tästä innoissaan. Kuvat näyttävät tabletilla tosi hyviltä, Hurme kertoo.

Graafit elävät

Mutta miten printtijutuista syntyy elävä tablettituote?

Alkuviikosta Wikström ja Hurme tekevät alusta asti tabletille suunniteltuja sisältöjä, vaikka aikaa on vähän. Se kannattaa: interaktiivisuudesta tulee kehuja lukijoilta.

Wikström pohtii juttuihinsa toiminnallisuuksia: esimerkiksi bokhyllan-sarjassa tunnetut henkilöt esittelevät ja lukevat ääneen lempikirjojaan.

Hurme elävöittää printtigrafiikkaa. Karttagraafien monimutkaiset tiedot avautuvat tabletilla omiin ruutuihinsa. Lehdessä on myös pelimäinen tietovisa ja viikon dj:n Spotify-soittolista.

Hufvudstadsbladetin toimitus alkaa tehdä myös keskusteluohjelmia, jotka julkaistaan aluksi HBL+:ssa.

Hurme taittaa käsin, vähintään juttukokonaisuuksien aloitussivut.

– Ero sanomalehtitaittoon on tosi iso. Et voi laittaa kymmenen palstan kuvaa, kun ei ole kymmentä palstaa. Yksi tapa näyttää, että joku asia on iso, on tehdä kaksi sisäänheittosivua, hän sanoo.

Markkinointi vaikeaa

HBL+:lle on annettu puolitoista vuotta aikaa näyttää elinkelpoisuutensa.

Markkinointi kylmään kohderyhmään, ei-tilaajiin, on ollut vaikeaa, ja se näkyy lukijamäärässä.Toistaiseksi valtaosa lukijoista on vastoin alkuperäistä ideaa ollut KSF Median lehtien tilaajia.

Sen sijaan näköislehtiversio porskuttaa. Digitunnukset on aktivoinut neljäsosa HBL:n printtitilaajista sen jälkeen, kun lehti päätti sisällyttää sähköiset tuotteet tilaushintaan.

KSF Median digitaalisen median tuotepäällikköä Kaj Ritalaa tilanne ei huoleta.

– Ensimmäinen askel on saada lukijat digitalisoitumaan. Näköislehti on helpompi omaksua, HBL+:ssa pääsee kokeilemaan uudenlaista lukutapaa, Ritala sanoo.

> HBL:n tablettituotetta on kehitetty osana Next Media -tutkimusohjelmaa. Lehteä pääsee tutkimaan tabletin selaimella osoitteessa plus.hbl.fi. Appstoresta verkkosovellusta ei löydy.

Vinkit

Näköislehti kelpaa

Ensimmäisissä tablettilehtitesteissä Ahvenanmaalla lukijat kaipasivat näköislehteä: printistä tutun juttuhierarkian ja uutiset selkeästi arvottavan premin. Näille lukijoille HBL tarjoaa Visiolinkin tablettisovellusta.

Ihminen väliin

Ahvenanmaan oppi oli myös, että tabletille varta vasten suunniteltu lehti tarvitsee ihmisen viimeistelemään ulkoasun. Muuten suuri osa visuaalisesta viestistä uupuu.

Dummylla liikkeelle

Kokonaan uutta tuotetta ei voi kehittää kysymällä ihmisiltä, mitä he haluavat. HBL pyysi yleisöltä kommentteja mahdollisimman usein, ensin vain tablettilehden ideasta. Testaajat kommentoivat eri vaiheissa koelehtiä, dummyja. Toiveet huomioitiin.

Kevyt toimitus haavoittuu

Kun HBL+ tuotetaan kahden ihmisen kokopäiväisellä panostuksella, toimitus on haavoittuvainen, vaikka tekijät ovat moniosaajia ja paikkaavat toisiaan. Sijaiset kannattaa vihkiä uuden tuotteen logiikkaan ajoissa.

Yleisölle tarvitaan teknistä tukea

Mobiililaitteiden kirjo kasvaa. Ammattilaisten saati lukijoiden on vaikea pysyä perässä siitä, mikä sovellus toimii milläkin tabletilla ja selaimella. Hufvudstadsbladetiin ottaa useita kertoja viikossa yhteyttä lukija, jonka tekninen ongelma ei ratkea asiakaspalvelussa. Lehden pitää miettiä, miten pitkälle neuvontapalvelussa mennään. Välinpitämättömyys antaa huonon kuvan.

Uusi tuote markkinointiin

Vastalanseerattu tuote pitää saada mukaan markkinoinnin ja myynnin rutiineihin. Kun mediamyynti ei aina edelleenkään muista verkkoa, myös tablettituotteiden markkinointi voi takuta aluksi.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast