Sulje

Neljä teesiä parempiin haastatteluihin: ”Tavoitteellista kyselyä, ei keskustelua”

journalismi

Aito kiinnostus ja kirkkaat kysymykset ovat perusasioita haastattelun onnistumisessa.

Haastatteleminen on toimittajien perustaito, mutta toimitusten hektisessä arjessa on harvoin aikaa miettiä, olisiko taidoissa parannettavaa. Suomen Lehdistö kokosi vinkkejä parempiin haastatteluihin.

1. Tee taustatyöt huolella

Ehkä klisee, mutta silti totta: kaikki lähtee hyvin tehdyistä taustatöistä.

Paljon haastattelukoulutuksia pitäneen vapaan toimittajan Panu Rädyn mukaan haastattelujen puutteet liittyvät pitkälti työprosesseihin. Aikaa taustatöihin ei välttämättä ole tai sitä ei käytetä riittävästi.

Huonon valmistautumisen vuoksi haastattelukysymykset jäävät yleiselle tasolle eivätkä ole kiinnostavia edes haastattelijalle saati haastateltavalle itselleen.

– Valmistautuminen on hyvin oleellinen asia luottamuksen rakentamisessa ja haastattelutilanteen ohjaamisessa. Jotta yhteinen sävel haastateltavan kanssa löytyy, pohjatietoja täytyy olla. Mieluummin liikaa kuin liian vähän, Räty sanoo.

Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi haastattelee työssään säännöllisesti valtakunnan korkeimman tason päättäjiä.

– Nämä ihmiset eivät pidä siitä, että heidän luokseen tullaan heikosti valmistautuneena. Arvioisin, että tässä toimittajilla saattaisi olla parannettavaa.

2. Muotoile kysymykset kysymyksiksi

Haastattelun tavoitteena on saada haastateltavasta irti uutta ja merkityksellistä tietoa.

– Haastattelu on tavoitteellista kyselyä, ei keskustelua, sanoo Jyväskylän yliopiston journalismikoulutuksen entinen lehtori, viestintäkouluttaja Annamaija Manninen.

Hän on viime vuosina koulutuksissaan analysoinut yli sata autenttista haastattelua lähinnä uutistoimituksissa. Yksi Mannisen havainto on, että toimittajat lataavat kysymyksiinsä liian usein omia näkemyksiään esimerkiksi silloin, jos jutun ennakkonäkökulma on tiukkaan nakutettu.

– Paras vaihtohto on kysyä kirkkaita, uteliaita kysymyksiä, joissa on kysymyssana, Manninen sanoo.

– Valtaosa päivittäisessä uutistyössä haastateltavista ihmisistä on aivan tavallisia oman alansa ja arjen asiantuntijoita, joille haastattelut ovat jännittäviä tapahtumia. Tällainen haastateltava pyrkii täyttämään odotukset ja on taipuvainen myötäilemään toimittajan vastausehdotuksia.

Kun Manninen on tutkinut koulutuksistaan saamaansa materiaalia, hän havaitsee usein, että valtaosa lopullisessa jutussa olevista tiedoista on sisältynyt jo kysymyksiin.

– Silloin jää kiinnostamaan, mitä olisi tapahtunut, jos olisikin kysytty kysymyksiä eikä tarjottu vastauksia.

Tämän vuoksi kysymysten oikeanlainen muotoilu ja jatkokysymykset ovat elintärkeitä haastattelujen onnistumiselle.

– Hirveän hyvä jatkokysymys alkaa yksinkertaisesti miksi-sanalla. Se käynnistää haastateltavan päässä uuden prosessin, Manninen sanoo.

3. Hyödynnä haastattelun kaari

Haastattelu on vuorovaikutustilanne, jonka draaman kaari kulkee useimmiten samoja polkuja.

Panu Räty soveltaa Pulitzer-palkitun amerikkalaisen journalistin Isabel Wilkersonin esittelemää haastattelun rakennetta: ensin esittäydytään ja sitten virittäydytään tilanteeseen. Jos asiat etenevät hyvin ja luottamus syntyy, seuraa vapautuminen. Silloin voi esittää haastattelun kannalta kriittisimmät ja tärkeimmät kysymykset.

Sitten haastattelu etenee kohti hidasteluvaihetta, jonka aikana tarkennetaan mahdolliset puuttuvat tiedot ja lopetetaan haastattelu. Kun toimittaja sulkee haastattelunauhurinsa, tilanne vapautuu uudelleen. Silloin haastateltavalta voi Rädyn kokemuksen mukaan saada vielä aiempaakin kiehtovampia sitaatteja.

– Tilanteesta on tärkeää tehdä haastateltavalle mahdollisimman miellyttävä eli kiinnostua aidosti hänen sanomisistaan. Samalla on tärkeää pitää toimittajan ja haastateltavan roolit selvinä, Räty sanoo.

Sama kaari ei kuitenkaan päde kaikkiin tilanteisiin. Nykypäivänä toimittajien on usein hallittava monia eri välineitä. Printtijuttua varten tehtävän haastattelun dramaturgia ja tekniikat eroavat videohaastattelusta ja podcastin tekemisestä.

– Konteksteja on paljon enemmän kuin ennen. Yhtä hyvää haastattelutekniikkaa ei ole, vaan metodi on valittava välineen ja tarpeen mukaan, Räty sanoo.

4. Analysoi omaa työtäsi

Annamaija Manninen saa koulutuksissaan usein hämmästynyttä palautetta toimittajilta, jotka eivät ole ymmärtäneet toimivansa haastatteluissa tietyllä tavalla. Harvalla on aikaa ryhtyä kuuntelemaan omia haastattelunauhojaan ja miettiä, miksi haastattelee niin kuin haastattelee.

– Olisi silti kauhean tärkeää, että ihmiset saisivat palautetta omasta työstään, eikä vain yleisellä tasolla.

Mannisen kokemuksen mukaan yllättävän monet sanomalehtien toimittajat keräävät juttujaan varten valtavasti liikaa materiaalia.

– Jos toimittajat kokevat, että heillä on kiire, niin kannattaa luoda silmäys siihen, kuinka paljon haastattelumateriaalista on relevanttia.

 

Haastattelemiseen liittyvää kirjallisuutta:

John Brady: The Craft of Interviewing

Ray Bull, Tim Valentine, Tom Williamson (toim.): Handbook of Psychology of Investigative Interviewing

J. T. Dillon: The Practice of Questioning

Lawrence Grobel: The Art of the Interview

Ken Metzler: Creative Interviewing

Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula (toim.): Haastattelu

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit