Sulje

Osa lehdistä uhkaa jäädä vauhdista

talous

Merkittävä osa suomalaisista sanomalehtikustantajista teki tappiota vuonna 2015.

Jopa kolmannes suomalaisista sanomalehtikustantajista oli tappiollisia vuonna 2015. Tieto käy ilmi mediatalouteen erikoistuneen Turun yliopiston tutkijan Mikko Grönlundin tilinpäätösanalyysista.

Analyysissa oli mukana 85 kustantajaa, mikä kattaa huomattavasti suuremman nimikemäärän. Puuttuvat yhtiöt ovat yleensä pieniä yrityksiä ja yhdistyksiä.

Grönlundin analyysi kannattavuudesta perustuu nettotulosprosentteihin. Luvuissa eivät näy esimerkiksi satunnaiset myyntitulot tai mahdollisesti konsernilta saadut avustukset.

Miten niin moni yritys voi olla tappiollinen?

– Yksittäisen tai muutamankin tappiollisen tilikauden kyllä kestää, jos taseessa vain on puskuria. Jos yhtiö on pidempään tappiolla, jonkun pitää uskoa toimintaan, jotta sitä päästään jatkamaan.

”Jos yhtiö on pidempään tappiolla, jonkun pitää uskoa toimintaan, jotta sitä päästään jatkamaan.”

Grönlund ei kuitenkaan oleta, että lehtiä alkaa lähiaikoina kuolla joukolla. Suomalaisten sanomalehtikustantajien omavaraisuusasteet ovat korkealla, sillä nekin, joilla menee nyt huonosti, ovat yleensä olleet pitkään voitollisia.

– Konkurssiriski alalla on aika pieni.

Vuonna 2015 lehtikentän keskimääräinen kannattavuus oli koko 2000-luvun huonoin, kun katsotaan nettotulosprosenttien mediaania. Grönlund on analysoinut myös muita kannattavuuden mittareita, esimerkiksi käyttökateprosentteja, ja niidenkin trendi on laskeva.

Entä jääkö vuosi 2015 poikkeukseksi?

– Ilmoitustuotot voivat kasvaa, jos yleinen mainosmarkkina kasvaa ja sanomalehdet onnistuvat kasvattamaan verkkomainontaa. Tulevaisuus riippuu myös siitä, miten onnistutaan luomaan uusia sähköisiä palveluita, jotka houkuttavat maksavia lukijoita, Grönlund sanoo.

Positiivisia merkkejä on: Medialiiton suhdannekatsauksen mukaan media-alan liikevaihto kääntyi pitkän laskukauden jälkeen plussalle viime vuoden lopulla.

Mikko Grönlundin analyysissa sanomalehtikustantajien nettotulosprosenttien mediaani oli 2,1 vuonna 2015. Lehtien välillä on kuitenkin luonnollisesti isoja eroja.

Grönlund luokitteleekin lähes puolet (46,5%) suomalaisista sanomalehtikustantajista bisnesluokkaan, jossa kustannusrakenne mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan.

Kannattamattomat lehdet eivät myöskään edusta mitään yhtä ryhmää.

– Toistaiseksi alueellisilla markkinoilla ykköslehden asema on vahva, Grönlund luonnehtii.

Toisaalta ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 1–3-päiväisten lehtien nettotulosprosenttien mediaani oli korkeampi kuin 4–7-päiväisillä lehdillä. Grönlund on tehnyt tilinpäätösanalyysin vuodesta 1995.

”Useinhan sanotaan, että bisnes menee globaalimpaan ja toisaalta lokaalimpaan suuntaan.”

– Useinhan sanotaan, että bisnes menee globaalimpaan ja toisaalta lokaalimpaan suuntaan. Paikallislehdillä on oma paikkansa, sillä kukaan muu ei tee samaa kuin ne. Mainonnan heilahtelut eivät välttämättä vaikuta paikallislehden tuloihin.

Suomen lehtikentän tilanne ei ole poikkeuksellinen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Aiemmin syksyllä uutisoimme, että Ruotsissa jopa puolet sanomalehtikustantajista teki tappiota 2015. Ruotsalaislehtien tappiollisuutta selittää kuitenkin lehdistötuki, jota täällä ei ole.

Suomalaisella lehtikentällä on perinteisesti pyyhkinyt paremmin kuin verrokkimaissa, mutta vuonna 2015 lehtien kustantaminen oli Norjassa keskimäärin hieman kannattavampaa kuin Suomessa.

Suomessa taseissa kuitenkin riittää enemmän puskuria kuin Ruotsissa ja Norjassa.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.

Kommentit