Sulje

Jani Halme

Pienuudella voi päihittää maailman suurimmat

paikallisuus

Äärimmäisen pienet uutiset ovat nerokas tapa pärjätä kilpailussa jättejä vastaan.

Olen tilannut Suomen Paikallismedioiden avustamana useampaan otteeseen kaikki Suomessa ilmestyvät paikallislehdet. Kaikkiaan 130 eri aviisia. Kaikkein pienimmistä lehdistä etsin kaikkein pienimmät uutiset ja teen niistä mikrovideolähetyksiä Twitteriin.

Punavuoressa asuvalle kokemus on ollut avartava: sudet vievät pitäjien pihoilta ihan kaiken paitsi homekoulut ja sote-uudistuksen. Samaisessa sysi-Suomessa nuoret maanviljelijät robotisoivat navettojaan ja myyvät kehittämiään designsähköpylväitä Pariisin Disney Worldiin.

Maailmankatsomus laajenee lehti kerrallaan, mutta samaan aikaan harrastus on osoittautunut haastavammaksi kuin saatoin kuvitella. Pienuutensa johdosta mieltä kohentavia miniuutisia julkaistaan suomalaisissa sanomalehdissä hämmentävän vähän. Vain muutamassa toimituksessa rohjetaan luottaa pienuuden suureen voimaan viikosta toiseen.

”Vain muutamassa toimituksessa rohjetaan luottaa pienuuden suureen voimaan viikosta toiseen.”

Luulen pienten uutisten esiintymisen harvinaisuuden syyksi väärin tulkittua lukijapalautetta ja pelkuruutta. Human interest on ikiaikainen ja upea lajityyppi, jota jokainen lukija rakastaa. Vähän salaa tietenkin. Tunnekokemuksen välittämiseen nojaavaan lajityyppiin suhtaudutaan luonnollisesti tunteella ja entisen Esson baarin – nykyisen ABC:n kafeterian – nurkkapöydän paikallispressiklubissa ne tuomitaan herkästi hömpäksi. Viranomaiskierrosten antia autopilotilla toistaen pääsee helpommalla.

Jokainen ammatikseen kirjoittava toimittaja on sisäistänyt uutisen määritelmän. Lähiravintolan uusi ruokalista tai edeltä menneen rouva Kortelaisen kukkapenkin hoitovuorot eivät lähtökohtaisesti ylitä julkaisukynnystä.

Uutistoimittajan uraani on tullut jo yli vuosikymmenen mittainen tauko, joten en väitä enää tuntevani toimitusten arkirutiineja. Silti väitän, ettei digitalisaation vaikutusta uutisen nykykriteeristöön ole ajateltu riittävästi. Paitsi nettikerronnalle ominaisen kopioinnin osalta. Aivan kuten nuorisokulttuurissa korostuvat meemit, yleistyy sanomalehdistössä kilpailijan tekemän uutisen nyysiminen sitaattioikeuteen vedoten. Tämä on johtanut perusuutisen taloudellisen arvon sulamiseen.

”Human interest on ikiaikainen ja upea lajityyppi, jota jokainen lukija rakastaa. Vähän salaa tietenkin.”

Uutisella ei ehditä kerätä menojen vertaa tuloja, joten säästöjä haetaan vastalainaamalla kilpailijan työn tuloksia.

Suomalaisen sanomalehdistön suurimmat kilpailijat mainosansainnassa tulevat Yhdysvaltain länsirannikolta. Kilpailijat ovat varsin kyvykkäitä. Koskaan aikaisemmin maailman historiassa ei ole niin paljon korkeakoulutettuja ihmisiä ja niin paljon tuotekehitysmiljardeja sijannut niin pienellä alueella kuin juuri nyt San Franciscon lahdella. Fiksut ihmiset kehittävät väsymättömästi lisää tapoja kasvattaa osuuttaan myös suomalaisesta mainoskakusta.

Googlea ja Facebookia ei voi voittaa heidän omilla aseillaan. Ne pitää päihittää keinoilla, joita heillä ei ole.

Voisiko yksi ratkaisu isoon ongelmaan olla pienuus? Lännen jättiläiset tietävät, mitä tietoa haemme verkosta ja mitä tutuillemme kuuluu. Mutta he eivät tiedä, mitä journalistisesti perusteltua Roballa tai Rymättylässä tapahtuu ja mitä merkitystä sillä on tavalliselle ihmiselle.

”Googlea ja Facebookia ei voi voittaa heidän omilla aseillaan. Ne pitää päihittää keinoilla, joita heillä ei ole.”

Selfie-kuvien ja kopioherkän perusuutisen väliin jäävällä kaistaleella on tilaa ja ansaintamahdollisuuksia. Tuolla tontilla toimiessa pitää olla jatkuvaa rohkeutta kertoa asioista, joiden kokoluokka on teknisen lautakunnan päätöksiäkin pienempi. Ja juuri pienuudestaan johtuen nuo artikkelit ovat inhimillisesti niin kohottavia. Pienuudessa on valtavaa merkityksellisyyttä, jolla on arvoa lukijalle ja mainostajalle. Alueellinen kohdennettavuus on yksi tärkeimmistä median mainosarvoa kasvattavista tekijöistä.

Äärimmäisen pienten uutisten tekeminen ja julkaiseminen ei ole hömppää. Se on juonekas tapa pärjätä digitalisoituvassa maailmassa globaaleja mediajättiläisiä vastaan. Siksi paikallislehtien toimitusten ikkunoista kajastaa valo vielä pitkään.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.

Kommentit