Alustavien tulosten mukaan Helsingin Sanomien talousosasto aiheutti fysiologisissa mittauksissa lukijalle stressiä.
Helsingin Sanomien broadsheet-kokoinen printti voitti tablettilehden, kun 32 opiskelijan ryhmällä testattiin lukukokemusta. Kokemusta tutkittiin kyselyllä ja fysiologisin mittauksin eli seuraamalla sydänkäyrää, ihon sähkönjohtavuutta, aivosähkökäyrää ja kasvonlihasten liikkeitä.
Itsearvioinnissa printti nähtiin muun muassa kauniimmaksi, selkeämmäksi ja miellyttävämmäksi. Mittauksissa paperilehti herätti enemmän positiivisia tunteita ja tabletti vastaavasti negatiivisia. Tabletti taas vaati enemmän keskittymistä, ja noin kolmi-nelikymppisten ikäryhmän itsearvioinnissa juttuhierarkia tabletissa koettiin printtiä selkeämmäksi.
Tutkimusavustaja Simo Järvelä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta ei kuitenkaan hylkäisi tablettilehtien kehitystä. Vaikka valtaosalle testatuista lukulaitteet olivat jossain määrin tuttuja, printtilukemisen pitkä perinne vaikuttaa kokemuksiin.
– Tablettilehtien käyttöliittymäsuunnittelu on vielä alussa. Varmasti on vielä paljon kehitettävää siinä, millä tavalla toimituksellista sisältöä voidaan digilehteen tuoda, Järvelä sanoo.
Helmikuussa hanke jatkuukin mittauksella, jossa tutkitaan erilaisten tablettitaittojen lukukokemusta vastaavalla menetelmällä.
Lehden osastot herättävät erilaisia tunteita
Next Media -hankekokonaisuudessa on tutkittu omassa testiryhmässään myös Helsingin Sanomien eri osastojen lukukokemusta itsearvioinnin ja mittauksen avulla.
Alustavien tulosten mukaan taloussivut aiheuttivat muita osastoja enemmän stressiä ja negatiivisia tunteita. Sen sijaan ulkomaat, ihmiset ja kulttuuriosasto koettiin positiivisemmin.
Eroja ei selitä yhden päivän tarjonta, sillä testejä on tehty eri päivien lehdillä. Järvelä uskoo, että taloussivujen lukukokemukseen on voinut vaikuttaa sinnikkäästi otsikoissa pysynyt talouskriisi.
Laboratoriokokeiden jälkeen seurattiin testattavien lukukäyttäytymistä Helsingin Sanomilta saatujen digilehden lokitietojen avulla. Tutkijat halusivat selvittää, ennustaako välitön lukukokemus mitä lehdestä luetaan. Analyysi on vielä kesken, ja valmiita tuloksia saadaan alkuvuodesta.
– Alustavien tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että osastojen välillä on eroja. Osa herättää stressaavia ja negatiivisia tunteita, mutta niitä luetaan silti paljon seurantajakson aikana. Ei voi sanoa, että ainoastaan hyviä fiiliksiä aiheuttavia uutisia luettaisiin hirveästi, Järvelä summaa.
Tutkimuksessa oli tarkoitus analysoida ja kehittää myös testimenetelmiä. Laboratoriossa, sosiaalisilta paineilta paossa tehty kyselytutkmus ja fysiologiset mittaukset näyttävät antavat käyttökokemuksista samansuuntaisia tuloksia, jotka tukevat toisiaan.
