Valtaosa eduskuntapuolueista määrittelisi lakiin kirjatun Yleisradion julkisen palvelun tehtävän nykyistä tarkemmin, selviää Suomen Lehdistö -lehden vaalikyselystä.
Yle-lain avaisivat käsittelyyn puolueista kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit. Vain SDP:n ja vihreiden mielestä nykymäärittely on riittävän selkeä.
– Ylen tarkoitus on löydettävä uudelleen eli tarjottava laatua tieteen, taiteen, draaman, ajankohtaisohjelmien ja uutisten osalta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki perustelee.
Ylen tarkoitus on löydettävä uudelleen eli tarjottava laatua tieteen, taiteen, draaman, ajankohtaisohjelmien ja uutisten osalta.
– Yle on tärkeä etenkin sellaisten ohjelmien ja sisältöjen osalta, joita kaupalliset toimijat eivät pysty riittävästi tarjoamaan, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen korostaa.
Yksityisten mediayhtiöiden edustajat katsovat, että Yle toimii verorahoituksensa turvin tavalla, joka heikentää esimerkiksi sanomalehtien elinmahdollisuuksia.
Ylen rahoitus jakaa näkemykset kahdeksan eduskuntapuolueen johdolle tehdyssä kyselyssä.
Perussuomalaiset pienentäisivät Yle-veroa. Kokoomus, RKP ja kristilliset jäädyttäisivät rahoituksen nykytasolle. Keskusta arvioisi veron tasoa, kun Ylen tehtävä on ensin selkiytetty.
– Myös Yleisradion pitää sopeuttaa talouttaan vaikeina aikoina, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo.
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto kasvattaisivat Ylen tuloja vuotuisella indeksikorotuksella.
Lähes kaikki puolueet pitäisivät lehtien printtitilausten arvonlisäverokannan nykytasolla 10 prosentissa. Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto laskisivat printti-alvia.
Puolueet laskisivat digisisältöjen veroa 24 prosentista printin tasolle 10 prosenttiin. Perussuomalaiset eivät tosin pudottaisi prosenttia heti näin alas.
Tällä hetkellä EU-direktiivi estää digisisältöjen alv:n alennetun kannan.
– Digituotteet ja -palvelut on tuotava samalle viivalle fyysisten tuotteiden kanssa. Tämä vaatii vaikuttamista EU:ssa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen sanoo.
Puolueet säilyttäisivät postilaissa velvoitteen jakaa postia koko maassa viitenä päivänä viikossa. Vain kokoomus olisi valmis pohtimaan, riittäisikö jakelu 3–4 arkipäivänä.
Yleispalveluvelvoite koskee kirjeitä ja pieniä paketteja, mutta postin mukana kulkevat myös sanomalehdet haja-asutusalueille arkisin. Jakelumäärien pienenemisestä kärsivä Posti haluaisi karsia jakelupäiviä.
– Viisipäiväiselle jakelulle on yhä tarvetta: jo siitäkin syystä että suureen osaan Suomea sanomalehdet jaetaan postinjakelun yhteydessä, keskustan Laaninen linjaa.
Lue lisää Suomen Lehdistöstä 2/2015.
