Tilaa Uutiskirje!

Puppugeneraattori pyörii

Näkökulmat

Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Pasi Kivioja, joka on viestintäyrittäjä, vapaa toimittaja ja JSN:n jäsen.|Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Pasi Kivioja, joka on viestintäyrittäjä, vapaa toimittaja ja JSN:n jäsen.|Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Pasi Kivioja, joka on viestintäyrittäjä, vapaa toimittaja ja JSN:n jäsen.

Hornetit käyvät tunnistamassa vieraan vallan ilmatilanloukkaukset, mutta kuka torjuisi hyökkäykset vapaaseen mediatilaamme?

Venäjä ulottaa propagandansa lonkeroita maihin, joiden kanssa se ei ole sodassa – myös Suomeen. Valtiovalta ja puolustusvoimat ovat voimattomia informaatiosodankäynnin keinojen edessä.

Venäjä ulottaa propagandansa lonkeroita maihin, joiden kanssa se ei ole sodassa – myös Suomeen.

Venäjän valtiollinen Sputnik-uutiskanava on hakenut Suomesta toimittajia perustaakseen uuden toimipisteen Helsinkiin. Kanava toimisi todennäköisesti suomen kielellä internetissä. Sputnik tavoittelee kuuntelijoita, jotka ovat ”väsyneitä yksinapaista maailmaa edistävään propagandaan ja haluavat erilaisen näkökulman”.

Jokainen voi yhdellä vilkaisulla tarkistaa Sputnik Newsin verkkosivulta, millainen se erilainen näkökulma on.

Sputnikin puppugeneraattorin voi jättää omaan arvoonsa, mutta vaikeampi on tunnistaa ja torjua verkkokeskusteluissa tapahtuva järjestelmällinen propaganda eli trollaus.

Trollaaja tarkoittaa henkilöä, joka saa tyydytystä tahallisesta provosoinnista. Venäjällä sana on saanut uuden merkityksen: trolli on palkkatyöläinen, joka pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin vääristelevällä some-kommentoinnilla.

Yle ja Helsingin Sanomat ovat esitelleet venäläistä ”trollitehdasta”. Pietarin pohjoisosassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa työskentelee yli kaksisataa työntekijää ympäri vuorokauden. Heidän tehtävänään on kirjoittaa nettikeskusteluihin Venäjälle ja presidentti Vladimir Putinille myötämielisiä viestejä sekä haukkua Ukrainaa ja Yhdysvaltoja.

Vaikutukset näkyvät myös suomalaisissa verkkokeskusteluissa.

Trollien taktiikkana on ottaa maali, jota kohtaan he hyökkäävät ja jota nimittelevät ja väittävät valehtelijaksi. He pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin ja puuttumaan ihmisten mielipiteisiin.

Palkkatrolleista journalistista tutkimusta Ylessä tekevä toimittaja Jessikka Aro sanoo, että Suomessa on vahva kaikupohja Venäjän agendaa ajavalle kirjoittelulle. Usein on mahdotonta selvittää, kuka trollaa työkseen, kuka huvikseen.

Aro sai tuta trollien voiman viime syksynä, kun hän pyysi jutussaan ihmisiä kertomaan kokemuksiaan trollauksesta. Aron mukaan häntä itseään alettiin heti trollata. Hänestä levitettiin väärää tietoa, ja entisistä Neuvostoliiton maista alkoi tulla puheluita ja viestejä.

Trollien taktiikkana on ottaa maali, jota kohtaan he hyökkäävät ja jota nimittelevät ja väittävät valehtelijaksi. He pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin ja puuttumaan ihmisten mielipiteisiin.

Trollit käyttävät aidoilta vaikuttavia identiteettejä esimerkiksi Twitterissä. Aro sanoo selvitelleensä trollien taustoja, mutta profiilit on taitavasti naamioitu tavallisten verkkokeskustelijoiden tileiksi ja niiden varma tunnistaminen on mahdotonta.

Julkisen sanan neuvostoakin on jo huudettu apuun trolliongelman yleistyessä.

JSN:n toimivaltuudet ovat rajalliset, mutta neuvosto voi herätellä ihmisiä huomaamaan, mitä täällä oikein tapahtuu. Herättelyä on luvassa toukokuun alussa JSN:n ja Päätoimittajayhdistyksen järjestämässä seminaarissa Sananvapauden uudet uhat – trollaus, informaatiosota ja vihaviestit.

Journalistien kannattaa muistaa, ettei Venäjä ole taatusti ainoa taho, joka käyttää disinformaatiota ja propagandaa tavoitteidensa saavuttamiseen. Muut vain eivät tee sitä yhtä räikeästi. Paras ase propagandaa vastaan on tiukka lähdekritiikki.

> Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: [email protected].

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast