Tilaa Uutiskirje!

Robotit tulevat journalismiin

Pelillisyys ja automatisaatio ovat uutisoinnin nousevia trendejä. Tietoliikenteen seuranta taas voi uhata tutkivan journalismin mahdollisuuksia, arvioidaan WAN-IFRAn raportissa.

Näkökulmat

Kirjoittaja on dosentti ja tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa.

Journalismin trendejä tulee olemaan ”uudenlainen konvergenssi”, jossa pelillisyys, virtuaalitodellisuus ja wearables eli puettavat tietokoneet yhdistetään uutistuotantoon. Myös robottien tekemät uutiset, podcastit ja chat-sovellukset muodostuvat entistä tärkeämmiksi.

Näin ennakoidaan sanomalehtien maailmanjärjestön WAN-IFRAn uusimmassa Trends in Newsrooms -katsauksessa. Siinä esitetään yhdeksän nousevaa – tai uudelleen nousevaa – kehityskulkua, jotka on julkaisuun haastateltujen alan ammattilaisten mielestä syytä panna merkille. Monet niistä liittyvät teknologiaan, mutta haastatellut mediavaikuttajat ovat huolestuneita myös journalismin toimintaehdoista.

Raportissa muistutetaan, että esimerkiksi BBC, Guardian ja New York Times ovat jo kehittäneet uutisten pelillistä esittämistä. Myös valtamedian ulkopuolelta journalismin kentälle tullut BuzzFeed ilmoitti äskettäin perustaneensa pelillisyystiimin tuottamaan sisältöjä verkkojulkaisuunsa. Odotettavissa on siis uudenlaista kerrontaa päivittäisuutisoinnissa.

Teknologia on synnyttämässä uusia työtapoja, ja erityisesti uutisoinnin automatisointi on nouseva trendi. AP on pestannut ”automaatiotoimittajan”, joka on ensimmäinen alan historiassa. Kyse on tehtävästä, jossa kaitsetaan urheilun tulosdatasta juttuja generoivaa ohjelmistoa.

Podcastien eli äänijournalismin jälleentulemista ei ehkä enää voi nimittää uudeksi trendiksi, mutta WAN-IFRAn raportin mukaan se kannattaa ottaa nyt vakavasti. Podcastien kasvu liittyy pitkälti niiden nivoutumiseen sosiaaliseen mediaan. Myös chat-sovellusten uskotaan olevan nousussa. Niiden arvioidaan muuttavan yleisön tapoja käyttää sosiaalista mediaa mobiilisti samalla kun valtamedia vielä opettelee nykyistä somea.

Teknologia on synnyttämässä uusia työtapoja, ja erityisesti uutisoinnin automatisointi on nouseva trendi. AP on pestannut ”automaatiotoimittajan”.

Yhteiskunnallisesti merkittävä ja huolestuttava ilmiö on WAN-IFRAn raportin esiin nostama lähdesuojan rapautuminen digiympäristössä, jossa viestien seuraaminen ja jäljittäminen on luultuakin yleisempää. Raportissa sanotaan tämän vaarantavan erityisesti tutkivan journalismin mahdollisuuksia, mutta samalla tietoliikenteen massamittainen ja kohdennettu seuranta on uhka ylipäänsä ilmaisunvapaudelle.

Raportissa viitataan oikeudellisiin säännöksiin, joita perustellaan kansallisella turvallisuudella ja terrorismin vastaisella toiminnalla ja joita tulkitaan usein ahtaasti. Asetelmaa on omiaan hämmentämään se, että siinä ovat osallisina niin valtiot, journalistiset mediat kuin uudet tiedon portinvartijat ja tietovirtojen kerääjät Googlesta Facebookiin ja moninaisiin verkkopalvelujen tarjoajiin.

Raportissa pohditaan myös journalismia ”Charlien jälkeen”. Hyökkäys satiirilehteen nosti esiin journalistisen työn tekijöiden turvallisuusongelmat. Samalla sen katsotaan käynnistäneen tai ainakin ryydittäneen pohdintoja siitä, miten kulttuuriset erot otetaan oikealla tavalla huomioon journalismissa. Tapahtuman uutisointi nosti kärjistetysti esiin myös sen, että käyttäjien tuottaman sisällön hyödyntämistä on syytä arvioida toimituksissa tarkasti.

 

Väri kertoo luotettavuuden

Eriväriset tekstit ilmentävät jutussa esitettyjen tietojen luotettavuustasoja. Siinä on yksi idea, jonka Columbia Journalism Review on sisällyttänyt koosteeseensa ennakkoluulottomista journalistisista kokeiluista. Toistaiseksi vain kerran tehdyssä kokeilussa Quartz-julkaisu käytti lihavoitua tekstiä kertomaan, että tämän tiedon toimitus on varmistanut, normaalia fonttia viestittämään, että tämän arvellaan olevan totta, ja harmaata osoittamaan, että tieto on epävarma. Jutun alussa lukijalle kerrotaan värien merkitys.

CJR esittelee runsaan tusinan verran kokeiluja, jotka ovat monenkirjavia mutta oivaltavia. Esimerkiksi Vox-julkaisun infokortit auttavat lukijaa pysymään kärryillä ajankohtaisten uutisaiheiden taustoista. Medium on esimerkki hillityn selkeästä, helposti luettavasta blogialustasta ja The Skimm näyte siitä, että uutiskirje voi toimia tyylikkäästi.

 

Paikallismediat ahtaalla

Paikallismediat ovat usein syrjässä, kun puhutaan mediamurroksesta. Silti niiden tilanne on vähintään yhtä kimurantti kuin isompienkin medioiden. Aiheesta kirjan toimittanut tutkija Rasmus Klein Nielsen sanoo paikallismedioiden olevan digiaikana ahtaalla kahdesta suunnasta: globaalit toimijat, kuten Google, voivat yhtä lailla tarjota paikallistettua mainontaa, ja samalla erilaiset yhteisömediat haastavat perinteiset paikallisjulkaisut verkossa.

Oxfordin yliopistossa olevan Reuters-instituutin tutkimusjohtajana toimiva Nielsen on koonnut teokseen Local Journalism: the decline of newspapers and the rise of digital media joukon kirjoittajia eri maista arvioimaan paikallisjournalismin näkymiä. Juuri yli rajojen kurkottavan perspektiivinsä vuoksi julkaisu on hyvä virikelähde.

 

Kuolemantapaukset esiin

Guardianin Yhdysvaltain-versio on pystyttänyt julkisen palvelun, johon kootaan yleisön avustuksella tietoja maan poliisin aiheuttamista kuolemantapauksista. The Counted -tietokanta rakennettiin Guardianin toimituksen keräämien aineistojen varaan, mutta sen täydentämiseen ja ylläpitoon kutsutaan mukaan lukijoita joukkoistamisen hengessä.

Palvelussa kerrotaan kustakin tapauksesta paikka, päivämäärä ja tapaukseen liittyvä poliisipiiri. Käyttäjä voi tarkastella tietokantaa listamuodossa tai kartan avulla. Tietoihin sisältyy linkkejä Guardianin ja muiden medioiden juttuihin, jakopainikkeita sosiaaliseen mediaan ja mahdollisuus lähettää lisätietoja palvelun ylläpitäjille.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast