Suomenruotsalaiset mediatalot perustavat uuden uutispalvelun. Hankkeessa ovat mukana KSF Media, HSS Media ja Åbo Underrättelser.
Uudenlaiseksi uutistoimistoksi kutsutun palvelun on tarkoitus tuottaa marraskuun alusta lähtien lehdille yhteistä uutisseurantaa ja juttuja aamusta myöhäiseen iltaan.
Samalla lehdet luopuvat tai ovat luopuneet ruotsinkielisen STT:n eli FNB:n asiakkuudesta. KSF Median ja HSS Median asiakkuudet päättyvät irtisanomisajan jälkeen lokakuun lopussa ja ÅU:n on jo päättynyt.
Vasabladetin päätoimittajan Niklas Nybergin mukaan pääsyy oman uutistoimiston perustamiseen on halu olla mukana kehittämässä uutistoimiston tuottamia sisältöjä ja lisätä ruotsinkielisten lehtien yhteistyötä.
Myös HBL:n päätoimittaja Susanna Ilmoni sanoo, että yhteistyötä on pohjustettu jo pitkään.
Uutistoimisto keskittyy erityisesti digitaaliseen journalismiin, esimerkiksi videoihin.
– Tarvitsemme tulevaisuutta varten vähän toisenlaista uutispalvelua. Meneillään on huima digitaalinen kehitys – on uusia tarpeita, joita voimme parhaiten tyydyttää itse modernin uutistoimiston kautta, Ilmoni sanoo.
– Haluamme, että uutistoimiston vauhti digitalisoitumisessa on samanlainen kuin omassa talossa, Nyberg toteaa.
Uutistoimisto rakennetaan laajentamalla jo olemassa olevaa Svensk Presstjänstiä (SPT), joka on tehnyt lehdille joitain yhteisiä uutisia.
”Haluamme, että uutistoimiston vauhti digitalisoitumisessa on samanlainen kuin omassa talossa.”
Ilmonin mukaan uutispalvelun on tarkoitus reagoida päivän tapahtumiin nopeasti, mutta juttujen määrää tärkeämpää on laatuun panostaminen. Toimisto tuottaa uutisia muun muassa politiikasta, yhteiskunnasta, taloudesta, urheilusta ja kulttuurista.
Sen päätoimittajaksi on valittu Anna Back. Toimittajien rekrytointiprosessi on meneillään, ja heitä on tarkoitus palkata ainakin viisi tai kuusi. Aiemmin SPT:ssä on työskennellyt yksi toimittaja.
Ilmoni kertoo, että journalistit eivät tule istumaan samassa paikassa, vaan he voivat työskennellä eri lehtien toimituksissa, kotonaan tai niin sanotusti kentällä.
Keväällä silloinen HSS Median ja nykyinen KSF Median toimitusjohtaja Svante Wahlbeck sanoi Suomen Lehdistön haastattelussa olevansa huolestunut Ylen paluusta STT:n asiakkaaksi. Taustalla oli ajatus siitä, että Yle jakaa verkossa ilmaiseksi samoja STT-sisältöjä, jotka voivat sanomalehdillä olla maksumuurin takana.
– Tämä oli yksi pieni osa päätöstä ja antoi sille vähän lisävauhtia, Niklas Nyberg sanoo.
Ruotsinkielinen Yle on ruotsinkielisten lehtien päätöksen jälkeen FNB:n ainoa asiakas. Sen sopimus on voimassa tämän vuoden loppuun.
– Aloitamme nyt normaalit keskustelut jatkosta FNB:n kanssa ja kuulemme mielellämme, mitä palveluja se voi tarjota meille. Vasta sen jälkeen voimme ottaa kantaa siihen, miten haluamme jatkaa yhteistyötä, sanoo Svenska Ylen vt. johtaja ja vastaava toimittaja Johanna Törn-Mangs.
Yle haluaa Törn-Mangsin mukaan vahvistaa suomenruotsalaista mediakenttää ja tehdä yhteistyötä ruotsinkielisen median kanssa.
Nyberg ja Ilmoni arvelevat, että ruotsinkielisten lehtien keskinäinen yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa entisestään.
– Ruotsinkieliset mediatalot ovat niin pikkuruisia globaalissa kilpailussa, että kyllä meidän kannattaa tehdä yhdessä enemmän sisältöjä ja rakentaa esimerkiksi yhteisiä teknisiä ratkaisuja, Ilmoni toteaa.
Nybergin mukaan nyt perustettavan uutistoimiston taustalla eivät ole taloudelliset syyt, mutta lehtien on ennakoitava myös niitä.
– Meidän on oltava tulevaisuudessa valmiita tekemään asioita yhdessä tehokkaammin, jotta toimitusten vahvuus pysyy aina niin vahvana kuin mahdollista, hän sanoo.
STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson ei halunnut vastata Suomen Lehdistön kysymyksiin aiheesta.
> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje.
