Jos uutinen on tarpeeksi iso, se ei mahdu yhteen otsikkoon. Kun FBI:n ex-johtaja James Comey paljasti Donald Trumpin painostaneen häntä lopettamaan rikostutkinnan, New York Times lähetti älypuhelinsovelluksensa käyttäjille kaksi peräkkäistä ilmoitusta aiheesta. Oli kulunut viikko Comeyn potkuista, joista lehti kertoi kahden päivän aikana kuudella ilmoituksella – niitä ei sentään julkaistu peräkanaa.
Älypuhelimen lukitusnäytölle ilmestyvät ilmoitusviestit ovat medioille houkutteleva paikka ymmärrettävistä syistä.
Ihmiset eivät käytä aktiivisesti kuin muutamaa sovellusta, joten jos oman ohjelman ikoni ei ole kotinäytöllä, se on helppo unohtaa.
Ilmoitukset hyppäävät käyttäjän silmille, vaikka sovellusta ei koskaan muuten avaisi. Oikein ajoitettu ilmoitus voi tuoda paljon liikennettä jutulle, jopa puolet kokonaismäärästä New York Timesin tapauksessa. Tätä kautta tulleet lukijat myös viihtyvät sivuilla muita kävijöitä pidempään.
Bisnesjulkaisu Quartz lisäsi äskettäin sovellukseensa mahdollisuuden vaimentaa Trumpia koskevat uutiset.
Teoria on siis yksinkertaista, mutta käytännössä on mutkia. Niistä päällimmäinen on vaara lukijan kyllästymisestä liiallisiin tai huonosti muotoiltuihin viesteihin, mikä voi johtaa helposti ilmoitusten kytkemiseen pois päältä. Etenkin kun samasta huomiosta taistelevat myös kaikki muut sovellukset, eivät pelkästään mediat. Facebookin, sähköpostin ja säätietojen kanssa kisatessa on aivan mahdollista, että uutiset eivät olekaan kaikkein kiinnostavinta sisältöä.
Entä miten paljon valtaa annetaan lukijalle itselleen? Helsingin Sanomat on valinnut suoraviivaisen linjan: käyttäjä voi valita vain sen, ovatko ilmoitukset käytössä.
Ylen Uutisvahti-sovelluksen asetukset ovat vähitellen monipuolistuneet tai -mutkaistuneet. Käyttäjä voi esimerkiksi tilata ilmoituksen pelkästään poikkeuksellisen isoista uutisista, joita tulee vain muutama vuodessa, tai monta kertaa päivässä julkaistavista pääuutisista. Jokaisen jutun lopussa on lista asiasanoja, joista voi halutessaan napsauttaa ilmoitukset päälle. Lisäksi Ylen sovelluksessa on lukemista viikonlopuksi -toiminto, joka kertoo siitä, ettei ilmoituksissa tosiaan ole kyse pelkästään uutisista vaan lukijan huomiosta.
Ilmoitusviestien ei ole aina pakko olla reaktioita tapahtuneeseen, vaan niissäkin voidaan ennakoida lukijoiden tarpeita.
Tekniseltä kannalta kännykkäilmoituksiin on mahdollisuus sisällyttää paljon muutakin kuin tekstiä.
Nuorelle yleisölle suunnattu Mic on alkanut lisätä ilmoituksiin videopätkiä, jotka voi katsoa suoraan kännykän lukitusnäytöllä. Se ei siis tuo kävijöitä Micin sovellukseen tai sivustolle. Bisnesmallia ei vielä ole. Toistaiseksi yritys toimii kuten riskirahalla toimivat yritykset yleensä eli kerää ensin kokemuksia ja yrittää vasta myöhemmin keksiä siihen sopivan mainosmallin.
Uutisorganisaatiot ovat tottuneet pohtimaan, milloin uutinen on niin suuri, että etusivu kannattaa panna uusiksi tai lisätä ylimääräinen uutislähetys. Älypuhelinmaailmassa pitää muistaa ajatella myös käyttäjäkokemusta.
Bisnesjulkaisu Quartz lisäsi äskettäin sovellukseensa mahdollisuuden vaimentaa Trumpia koskevat uutiset vuorokauden ajaksi, jotta lukijat ehtisivät rauhoittua edes hetkisen. Tosin kaikkein tärkeimmistä jutuista lähtee silti ilmoitus, vaikka Trump olisi niissä osallisena.
Eikä ilmoitusviestien ole aina pakko olla vain reaktioita tapahtuneeseen, vaan niissäkin voidaan ennakoida lukijoiden tarpeita.
Guardian valmistautui taannoisiin parlamenttivaaleihin kysymällä sisään kirjautuneilta käyttäjiltä etukäteen, mikä heidän äänestysalueensa on. Kun ääntenlaskenta alkoi, Guardianin sovellus lähetti räätälöityjä ilmoituksia, joissa näytettiin infografiikan keinoin, miten laskenta edistyi juuri tuolla alueella.
3 pointtia: Sympatiseeraa lukijaa
- Muista, ettet ole ainoa lukijan huomiosta kilpaileva julkaisija.
- Jos pari riviä tekstiä ei riitä, voisiko asian ilmaista kuvalla tai videona?
- Riittääkö, että lukija katsoo ilmoituksen, vai pitääkö hänen avata sovellus?
