Tulevaisuudessa mediatalon tuloista 50 prosenttia tulee sähköiseltä puolelta. Niiden, jotka aikovat alalla jatkaa, on tähän päästävä. Se, että sähköisistä sisällöistä maksetaan, on osa tulevaisuutta.
Tulevaisuuteen kuuluu sekin, että sähköinen julkaiseminen ja kannattavan liiketoiminnan kehittäminen monimutkaistuu sitä mukaa, kun uusia teknisiä laitteita tulee. Näin viritti osanottajien ajattelua Wan-Ifran edustaja Christoph Riess sähköisen julkaisemisen Beyond 2010 -konferenssin aluksi Istanbulissa viime viikolla.
Aloitus vaikuttaa lähinnä madonluvuilta, mutta eri puhujien yhteisannista kehkeytyi avoimeen sisällön ja toimintatapojen innovatiivisuuteen, rajojen ylittämiseen ja uskallukseen vetävä ajatusilmapiiri.
Eikä kukaan ennustanut paperilehden kuolemaa.
Uudet laitteet, älypuhelimet ja tabletit olivat keskeisessä roolissa puhujien tulevaisuuskuvioissa. Laitteiden leviämisluvut kannustavat samaan, ja kokemusperäiseksi vahvistukseksi riitti vilkaisu konferenssisaliin. Hyvin moni sormi hipaisi tuon tuosta kevyesti puhelimen ja tabletin näyttöä.
Parikin puhujaa viittasi tietoihin, että mediasisältöjen tarjonnan määrä ja kuluttajien kiinnostus eivät nyt kohtaa. Halua ja kiinnostusta on enemmän kuin tämänhetkistä tarjontaa.
Riess kehotti olemaan kiinnittymättä yhteen tuotemerkkiin tai laitetyyppiin. Pikemminkin tuotteiden ja sisältöjen kehittelyssä pitäisi ajatella kaikkia älykkäitä laitteita ja sitä, että kuluttajan elämässä käyttötarve määrittää laitevalinnan. Käyttäjäystävällisyys on keskeinen valintaperuste. Yksi tapa jaotella käyttöä ja miettiä eri kanavissa toimivaa tarjontaa on se, haluaako ihminen rentoutua vai toimia aktiivisesti.
Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin tarttuminen epäonnistumista pelkäämättä nousi myös selvästi esiin. Mediataloa kuvattiin jälleen sateenvarjona, jonka alle kootaan ennakkoluulottomasti erilaisia asioita journalismista – teksteistä, videoista, kuvista, graafeista – hyötypalveluihin ilmoituksia ja sosiaalisen median mahdollisuuksia unohtamatta. Päämäärä on tulovirroiksi kääntyvä mahdollisimman vilkas verkkoliikenne. Sloganmaisen runollisesti asian määritteli Kalle Jungkvist Schibstediltä: brändin alta pitää löytyä palveluita elämän kaikille poluille.
Jungkvist painotti myös sitä, että tuotekehitystä ja luovien ratkaisujen ajattelemista ei ole viisasta omia ja eristää yhteen paikkaan vaan siihen pitää kannustaa läpi organisaation.
Suomalaisyrityksissä tehdään kansainvälisten kuulumisten valossa oikeita asioita. Mausteina meillä ovat pieni kielialue, voimakas maakunnallinen ja paikallinen lehdistö ja parhaana pääomana lehtiään arvostavat ja lukemaan tottuneet ihmiset.
