Muistattehan etsi kuvasta viisi virhettä -pelin? Samalla tehtävällä voi käydä läpi myös sosiaaliseen mediaan liitettyjä uskomuksia.
Ensimmäinen uskomus on, että sosiaalinen media jyrää alleen muun median. Väitän eläneeni sosiaalisen median nousukautta jo useamman vuoden, joten uskallan kategorisoida ”some-toimintaa” seuraavien termien alle: seurailu, jakaminen, verkottuminen ja yhteydenpito. Kaikki voivat osallistua verkon pirskahtelevaan kansalaiskeskusteluun. Sivutuotteena syntyy traktorimatkoja läpi Suomen ja ahtaajia lakkolaisten tilalle. Kun kansan medialukutaito kehittyy, ymmärretään, ettei mielipidepalstoilla ole ennenkään ollut mitään tekemistä journalistisesti toimitetun sisällön kanssa.
Vastakkainen uskomus on, ettei sosiaalisesta mediasta ole mitään hyötyä. Jos yhteys muihin ihmisiin tuo meille iloa ja hyötyä, silloin sosiaalisesta mediastakin on hyötyä. Voin lukea lehteä, kiinnostua teatteri-ilmoituksesta, etsiä lisätietoa netistä – mitä muut ovat sanoneet? Katsottuani esityksen saatan kommentoida sitä sosiaalisessa mediassa. Joku lehti voi ottaa siitä osan teatteriarvosteluunsa. Ja taas saa tarina jatkoa.
Kolmas uskomus on, että sosiaalinen media on globaalia. Iso osa maailman väestöstä osaa toki englantia, mutta niin osaa myös espanjaa ja kiinaa. Tarkoittaako globaali sosiaalinen media esimerkiksi sitä, että iso joukko ihmisiä vaihtaa ajatuksia Twitterissä englanniksi? Tai että yritykset luovat konsernisivuja Facebookiin keskustellakseen asiakkaidensa kanssa asioista kielellä, jota kukaan ei puhu äidinkielenään?
Palveluita halutaan omalla kielellä ja omalla tutulla tavalla tuotettuna. Globaali sosiaalinen media onkin lokaali media.
Edustamani yrityksen maailmanlaajuisessa verkostossa koottiin kesällä tietoa sosiaalisen median käytöstä. Tulokset yllättivät. Google oli toki ylivertainen sivusto, mutta esimerkiksi Euroopassa käytetään monia muita sosiaalisen median verkostoja. Yhteinen nimittäjä on kieli. Saksankielinen Eurooppa on verkossa ostoksilla. Top 10 -sivuihin mahtuvat sekä eBay että Amazon. Englantia puhuvissa maissa niiden asema on huomattavasti heikompi. Hollantilaiset taas vieroksuvat Facebookia, joka on lyönyt itsensä hyvin läpi muissa Länsi-Euroopan maissa. Alankomaissa yhteyttä pidetään Hyves-palvelun kautta. Ranskassa Orangen yhteydenpitoa tarjoava palvelu hätyyttelee Facebookia. Paikalliset, omaan kulttuuriin nojaavat verkkopalvelut olivat lähes joka Länsi-Euroopan maassa hyvin aktiivisia.
Paikalliset mediaportaalit ovat selvityksen mukaan silmiinpistävän suosittuja käyntipaikkoja. Saksassa luetaan verkossa Spiegeliä, britit käyvät BBC:n sivuilla, ja espanjalaisille asioista kertoo El Mundo. Kaikki nämä löytyvät Top 10 -listoilta.
Venäjällä somea käytetään ensisijaisesti Yandexin, Mailin ja Vkontakten kautta. Ne hakkaavat jopa Googlen. Virossa suosittuja palveluita ovat Delfi ja Neti. Ovatko tuttuja? Kavereiden kanssa hengaillaan Orkutissa.
Pohjoismaissa Google, Facebook ja YouTube jyräävät ykkösinä, mutta heti niiden jälkeen tulevat paikalliset palvelut Iltalehti, Aftonbladet, Ekstrabladet ja VG.
Palveluita halutaan omalla kielellä ja omalla tutulla tavalla tuotettuna. Globaali sosiaalinen media onkin lokaali media. Tarinat elävät kerroksellista elämäänsä. Juorut ja mielipiteet kulkevat omissa verkostoissaan, kuten aina ennekin.
Uutisia, taustoja ja elämyksiä haetaan muualtakin kuin verkosta. Ja tämän kaiken haluamme mieluiten paketoituna tuttuun ja turvalliseen kotimaiseen pakettiin. Sen parissa viihdymme.
