Tilaa Uutiskirje!

Yhdessä erilaisina

Toimituspäällikkö Kauko Palola (vas.), Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski, uutistuottaja Satu Takala ja Pohjalaisen päätoimittaja Kalle Heiskanen muodostavat lehtien yhteisen johtoryhmän. (Kuva: Ilkka ja Pohjalainen)
Ajankohtaiset



Vanhat kilpakumppanit Ilkka ja Pohjalainen paiskivat yhdessä töitä parempien lehtien eteen.

Yhteistyötä tehdään siellä, missä se on järkevää ja siitä on hyötyä lukijalle.




Tulen Ilkan päätoimittajan
Matti Kalliokosken työhuoneeseen, jossa myös Pohjalaisen päätoimittaja Kalle Heiskanen on käymässä. Kalliokosken tietokoneella on auki videoyhteys Vaasaan. Siellä koneen ääressä on lehtien yhteinen toimituspäällikkö Kauko Palola. Meneillään on neuvonpito Ilkan ja Pohjalaisen ulkoasu-uudistuksen aikataulusta.

Tilanne on tyypillinen lehtien toimituksen nelihenkisessä johtoryhmässä, johon Kalliokosken, Heiskasen ja Palolan lisäksi kuuluu uutistuottaja Satu Takala. Takala ja Palola ovat vastuussa Ilkan ja Pohjalaisen vuodenvaihteessa yhdistyneestä toimituksesta. He viettävät osan viikosta Seinäjoella ja osan Vaasassa.

Johtoryhmä kokoontuu toki kasvokkainkin, mutta hyvänä apuna on myös verkkopuhelusovellus, jolla ryhmä saadaan helposti ja nopeasti kasaan riippumatta siitä, millä paikkakunnalla kukin kulloinkin on.

Ilkalla ja Pohjalaisella on vain satoja päällekkäisiä tilauksia ja tuhansia limittäisiä. Ei-tilaavia talouksia on kymmeniä tuhansia. Minkä näistä luvuista pitäisi ohjata meitä? (Matti Kalliokoski, Ilkan päätoimittaja)

Johtoryhmä luotsaa Ilkan ja Pohjalaisen yhteistä toimitusta. Matti Kalliokoski korostaa, että kyseessä on nimenomaan yksi toimitus.

– Perusidea on: kaksi lehteä, kaksi linjaa, yksi toimitus. Toimituksen sisällä on toki ihmisiä, joiden rooli on palvella vain yhtä lehteä, mutta hekin ovat samaa organisaatiota, hän selvittää.

Lehtien yhteistyötä tiivistetään koko ajan – kuitenkin niin, että kummankin ominaispiirteet säilyvät.


Lähtökohdat

Ilkalla ja Pohjalaisella on takanaan yli satavuotinen historia, johon kuuluu myös tiukkaa keskinäistä kamppailua, jota lehtisodaksikin kutsutaan. Sotakirveet on kuitenkin haudattu jo vuosikaudet sitten, ja nykyisin lehdet ovat osa samaa kustannusyhtiötä. Myös lehtien toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia.

– 15 viime vuoden aikana lehtien levikkialueet ovat siirtyneet päällekkäisistä vierekkäisiksi, sanoo Matti Kalliokoski.

Sen sijaan, että lehdet olisivat toistensa pahimpia kilpailijoita, uhka onkin toisaalla.

– Ilkalla ja Pohjalaisella on vain satoja päällekkäisiä tilauksia ja tuhansia limittäisiä. Ei-tilaavia talouksia on kymmeniä tuhansia. Minkä näistä luvuista pitäisi ohjata meitä? Kalliokoski kysyy.

Taistelua tilaamattomuutta vastaan onkin alettu käydä yhteistyöllä. Sen perustana on avoin tiedonjako lehtien kesken. Toimituksen sisäisen tiedonkulun avaaminen myös suunnittelutasolla ja siirtyminen yhteiseen toimitusjärjestelmään on ollut henkisesti suuri mutta välttämätön askel.

Jos osa tiedosta on yhteistä ja osa lehtien omaa, menee valtavasti energiaa sisäisten rajojen miettimiseen.

– Niillä ei ole kuitenkaan lukijan kannalta mitään merkitystä, Kalliokoski toteaa.

Lukija onkin koko ajan mielessä, kun yhteistyön muotoja ja käytäntöjä pohditaan.

> Vinkki: Jotta laajamittainen yhteistyö voi toimia, pitää tiedon kulkea avoimesti.


Käytännöt

Käytännön uutistyössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi taloussivut voidaan laittaa samanlaisina kumpaankin lehteen. Usein kuitenkin Pohjalaisessa talouden pääjutuksi nostetaan Vaasan ja Ilkassa Seinäjoen aluetta koskeva juttu.

Myös muilla uutissivuilla juttuja voidaan käyttää ristiin, jos se katsotaan järkeväksi. Yleisempään juttuun voidaan tehdä omat kainalot Seinäjoelta ja Vaasasta. Tai toimittaja voi tehdä jutustaan kaksi eri versiota. Vaihtoehtoja on monia, ja eri käytäntöjä mietitään parhaillaan.

— Juttujen ei tarvitse olla yksi yhteen. Joskus versiointi voidaan hoitaa vaikka otsikkoa ja ingressiä muuttamalla, sanoo uutistuottaja Satu Takala.

Viikonloppuaineistossa on tehty Sunnuntaisuomalaisen kautta yhteistyötä jo aiemmin ja sitä aiotaan myös jatkaa.

Yhteisölliset hankkeet katsotaan tapauskohtaisesti, sopivatko ne yhteisesti tehtäviksi. Esimerkiksi kouluyhteistyössä ollaan pitkällä, ja Ilkalla ja Pohjalaisella on ollut yli vuoden yhteinen koululinkki.

Vaikka toimitus on yhteinen ja yhteistyötä tehdäänkin monella rintamalla, halutaan lehdet pitää selvästi erillisinä. Niillä on omat linjansa, eikä esimerkiksi pääkirjoituksia ja muuta mielipideaineistoa käytetä ristiin. Muutenkin vastuut on jaettu selvästi.

Vaikka kannatan yhteistyötä ja olen siinä täysillä mukana, tehtävääni kuuluu myös pitää huoli siitä, että Pohjalaisen brändi erottuu Ilkasta. (Kalle Heiskanen, Pohjalaisen päätoimittaja)

– Tekeminen ja tekemisen suunnittelu on yhteistä, mutta julkaisupäätökset tehdään erikseen, sanoo Kalliokoski.

Kalle Heiskanen kokee, että ”pikkuveljenä” Pohjalaisella on suurempi vaara samanlaistumiseen.

– Vaikka kannatan yhteistyötä ja olen siinä täysillä mukana, tehtävääni kuuluu myös pitää huoli siitä, että Pohjalaisen brändi erottuu Ilkasta, Heiskanen tähdentää.

Hän näkee, että voimia yhdistämällä voidaan siirtää paukkuja avaintehtäviin eli Pohjanmaan maakunnan asioiden hoitamiseen.

– Se homma pitää hoitaa hyvin. Sen mukaan Pohjalainen säilyttää olemassaolon oikeutuksensa, Heiskanen sanoo.

> Vinkki: Yhteistyö ei ole itseisarvo. Mieti, missä siitä on todella hyötyä lukijalle.


Roolit

Päätoimittajat, uutispäälliköt ja mielipidetoimittajat katsovat maailmaa yhden lehden näkökulmasta. Toimituspäällikkö, uutistuottaja ja valtaosa muusta toimitusväestä tekevät töitä molemmille lehdille.

Yhteistyö ulottuu toimituksesta myös myyntiin. Päivi Sairo johtaa molempien lehtien levikkimyyntiä ja Hannu Uusihauta ilmoitusmyyntiä. Kummallakin lehdellä on omat myyntipäälliköt ja markkinointipäälliköt.

– Jos aiemmin organisaatio oli pilkottu yhtiöittäin, nyt se on tehty toiminnoittain, kuvailee Kalliokoski.

Toimitusten sisällä toimintaa johtaa johtoryhmä, jota päätoimittajat vetävät vuorollaan. Ensin vetovastuussa on Matti Kalliokoski.

Toimituspäällikkö Kauko Palola vastaa toimituksen budjetista, hallinnosta ja henkilöstöstä.

Uutistuottaja Satu Takala vastaa sisällön tekemisestä. Nyt alkuvaiheessa hänen tehtävänään on muun muassa erilaisten menettelytapojen miettiminen ja ohjeistuksien luominen. Hän myös vastaa yhteistyökuvioista toimituksen ulkopuolelle.

Niin Kalliokoski kuin Heiskanenkin korostavat, kuinka tärkeää on pitää lehtien väki tietoisena asioiden kulusta. Toimituksessa pidetäänkin viikoittain kahviaikaan avoimet palaverit, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja siitä, missä yhteistyökuviossa sillä hetkellä ollaan menossa.

> Vinkki: Pidä väki jatkuvasti ajan tasalla siitä, missä mennään. Niin huhut ja väärinkäsitykset eivät pääse liikkeelle.


Mitä nyt?

Ilkan ja Pohjalaisen yhteistyö etenee koko ajan, välillä pienemmin ja välillä suuremmin harppauksin.

Seuraava ponnistus on ulkoasu-uudistus, joka julkistetaan kesän aikana. Uutta ulkoasua on suunniteltu ruotsalaisen John Barkin johdolla yhdessä, mutta lehdet säilyttävät edelleen omat ilmeensä. Uudistuksen myötä siirrytään myös mallinnettuun taittoon, jota on jo kokeiltu muutamalla osastolla.

Kauko Palola myöntää, että oppimiskäyrä pysyy korkealla, kun koko ajan tulee jotain uutta.

– Toisaalta uusi tekeminen ei ole se iso juttu, vaan ajatukseen tottuminen, Palola toteaa.

Matti Kalliokoski huomauttaa, että yhteistyö aloitettiin ja perustettiin hyvänä aikana. Se ei siis ole matalasuhdanteen keksintöä.

– Säästöpaineet ovat toki vaikuttaneet matkan aikana, mutta ne eivät ole olleet alullepaneva voima, Kalliokoski sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyö on välttämätöntä.

– Kummallakaan ei yksin olisi ollut mahdollisuuksia tehdä sellaista kehitystyötä kuin nyt on tehty.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast