Brittiläinen Birmingham Mail on ryhtynyt tuottamaan paikallista datajournalismia yhteistyössä vapaaehtoistyöhön perustuvan Help Me Investigate -ryhmän kanssa. Tammi-helmikuussa julkaistut ensimmäiset jutut käsittelevät paikallisten ravintoloiden hygieniatasoa ja odotusaikoja seudun terveyskeskuksissa.
”Numeroiden takana” (Behind The Numbers) -nimellä kulkeva Mailin osasto on edellyttänyt toimitukselta avautumista ja sen oivaltamista, että kiinnostavaa journalismia voidaan tehdä yhteistyössä ei-ammattilaisten kanssa.
Help Me Investigate -ryhmä tarjoaa lehdelle paitsi toimintamallin myös eräänlaista joukkoistamisapua. Datan käsittelijöinä ovat tässä tapauksessa erityisesti paikallisen yliopiston journalismiopiskelijat, jotka voivat myös ehdottaa aiheita lehden toimitukselle.
Myös itse jutuissa on hyödynnetty toimituksen ulkopuolisia työkaluja.
Ravintoloiden hygieniatasoa käsittelevässä jutussa on lehden verkkosivulla vain still-kuva kartasta, johon rankatut ravintolat on sijoitettu. Jutusta on kuitenkin linkki Googlen Fusion Tables -sivustolle, jossa oleva karttasovellus onkin interaktiivinen. Lukija voi suurentaa karttaa ja saada esiin oman seutunsa ravintolat ja niiden tiedot.
Terveyskeskusten odotusaikoja koskevassa jutussa on käytetty Datawrapper-sovellusta. Sillä on tehty pienesti interaktiivinen graafi, josta voi nähdä eri terveyskeskusten odotusaikojen kestot eri vuorokaudenaikoina.
Avoimen journalismin hengessä kummankin jutun lähdeaineistot ovat lukijoiden saatavilla. Ravintolajutusta pääsee terveysviranomaisen sivulle mutta myös Mailin jutun pohjana olleeseen siivottuun datataulukkoon.
Taulukko taas on julkisessa paikassa eli Buzzdatan sivulla. Samassa paikassa on myös terveyskeskusjutun data. Kiinnostunut lukija voi halutessaan tehdä taulukoista esimerkiksi omia visualisointejaan. Lehti ei siis mustasukkaisesti varjele lähteitään.
Birmingham Mailissa katsotaan, että juttu koskettaa, kun lukija voi kiinnittää tiedon omaan lähialueeseensa. Ja tämähän on omiaan lisäämään lukijamäärää.
Samalla kyse on totuttujen ajatusmallien muutoksesta. Journalism.co.uk:n haastattelema Mailin päällikkötoimittaja Ben Hurst arvelee yhteistyönä tehtyjen juttujen yleistyvän. Hänen mukaansa nykyiset viestintäkäytännöt merkitsevät sitä, että niin juttuja kuin tutkivaa työtäkin niiden luomiseksi tekevät muutkin kuin journalistit.
NewsDiffs paljastaa juttujen muokkaukset
NewsDiffs on kiinnostava verkkopalvelu, joka tuo journalismin läpinäkyvyyteen uuden ulottuvuuden journalismin ulkopuolelta.
Kyse on sovelluksesta, joka näyttää verkkojuttuihin eri vaiheissa tehdyt editoinnit. KnightLab-blogissa kirjoittava Ryan Gaff nostaa juuri läpinäkyvyyden yhdeksi viime vuoden isoksi trendiksi, jolla on kantavuutta myös tänä vuonna. NewsDiffs on hänen mielestään oiva esimerkki tästä trendistä.
Sovellus seuraa toistaiseksi vain muutamaa julkaisua (mm. BBC, New York Times, CNN) eikä sen tuottama tieto ole järisyttävää. Enin osa versioinneista näyttää normaalilta journalistiselta toiminnalta juttusisältöjen päivittämiseksi.
Ilmiönä NewsDiffs on silti merkille pantava. Se luo eräänlaista pakotettua läpinäkyvyyttä, kuten NY Timesin lukijatoimittaja kuvaili. NewsDiffs tuskin jää ainoaksi vahtikoiran vahtikoiraksi. Sen tekeminen nimittäin vaati vain vajaan kahden vuorokauden työn parilta koodarilta ja yhdeltä journalistilta.
Sanomalehdistä ei tykätä Espanjassa
Sarjassamme ”hauska tietää tämäkin” kerrottakoon, että eniten Facebookissa tykättyjen espanjalaisten medioiden kärjessä ei ole yhtään varsinaista sanomalehteä.
Kymmenen kärkeen kyllä mahtuu kaksi urheilulehteä, mutta esimerkiksi maan suurin sanomalehti El País on FB-väen suosiolla mitattuna vasta sijalla 22. Kymmenen pidetyimmän median joukossa on neljä televisio- ja radiokanavaa sekä mainitut kaksi urheilulehteä. Ykkösenä on urheilulehti Marca, jolla on noin 780 000 tykkääjää. El Paísilla tykkääjiä on 180 000. Luvut ovat tammikuulta.
> Espanjalaismedioiden Facebook-suosiosta kerrotaan 233 grados -blogissa.
Kansalaisjournalisti paikkaa uutisvajetta
Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että verkossa olevat yhteisölliset paikallisjulkaisut todellakin ovat sekä paikallisia että yhteisöllisiä. Havainto on sikäli merkityksellinen, että brittilehtien paikallisasioiden uutisointi on ollut ohenemaan päin. Kansalaisjournalistit täyttävät näin syntynyttä vajetta.
Cardiffin ja Birminghamin yliopistojen tutkimuksen mukaan yhteisöjulkaisuissa huomio on maantieteellisesti rajatulla alueella ja esiin pääsevät paikalliset ihmiset ja heidän asiansa.
Aiheina ovat tyypillisesti erilaisten kansalaisjärjestöjen kuulumiset mutta myös paikallispolitiikan ajankohtaiset kysymykset. Yhteisöjulkaisut ovat myös avoimia siinä mielessä, että ne yleensä sallivat keskustelun ja niiden sisältöjä voi helposti jaella sosiaalisessa mediassa.
Yhteisöjulkaisut eivät kuitenkaan ole kovin avoimia lähteidensä suhteen. Monissa ei mainita lähteitä lainkaan.
