Sulje

Yle oppi ilmastonmuutosjutuista: lukijoita kiinnostavat konkreettiset arjen muutokset ja ratkaisut

journalismi

Ylen Tehtävänä tulevaisuus -juttukokonaisuus etsi ja esitteli ratkaisuja ilmastonmuutokseen journalismin keinoin.

Yle julkaisi loppuvuodesta sarjan ilmastonmuutosaiheisia juttuja Tehtävänä tulevaisuus -projektissa.

Toimittaja Janne Toivosen mukaan projekti tavoitti hyvän lukijamäärän aiheelle, joka ei vielä varsinaisesti näy suomalaisten arjessa viikosta toiseen.

Kun lukijoita pyydettiin kertomaan omista vapaaehtoisista teoistaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, toimitus sai kuutisenkymmentä viestiä yhdellä kyselyllä.

– Perustekemiseen verrattuna palautetta ja huomiota tuli aika paljon, Toivonen kertoo.

Luetuin Tehtävänä tulevaisuus -juttu käsitteli uusia Suomessa kehitettyjä viljelytapoja, kuten mullatta kasvavia perunoita, joiden viljely kuluttaa vain vähän vettä.

Toiseksi suosituin juttu kertoi opettajasta, joka luopui lentomatkoista ja pitkistä suihkuista ilmaston vuoksi, kolmanneksi suosituin toi ilmi, että sementti on iso ilmastopahis. Yhteensä verkkouutisjuttuja julkaistiin parisenkymmentä.

– Suosituimpien juttujen keskiössä ovat Suomi, yllättävät havainnot ja ihminen, joka on tehnyt konkreettisia muutoksia elämäänsä, vaikkei ilmastonmuutos uhkaa välittömästi, Toivonen summaa.

”Jos miettii minkä tahansa aiheen tulevaisuutta, ilmastonmuutos on siinä läsnä. Se on huomioitava joka asiassa.”

Juuri tämä oli pitkään suunnitellun projektin kantava idea: tuoda ilmastonmuutos mahdollisimman lähelle ihmisten arkea.

Sementtiä käsittelevässä jutussa mentiin tavalliselle rakennustyömaalle, ruoantuotantoa käsitellessä taas sinne, missä perunoita kasvatetaan.

A-studion vuorovaikutustuottaja Terhi Upola kertoo, että juttujen äänensävyä mietittiin paljon ja pitkään. Upola oli projektin tuottaja uutis- ja ajankohtaispuolella.

Ylen uutiset ja A-studio tekivät aiheesta juttuja uutiskriteerein televisiossa ja verkossa. Yle Draama käsitteli aihetta fiktion keinoin podcastissa ja videoissa. Toimitukset valmistelivat projektia vuoden ajan yhteistyössä monitieteisen ilmastonmuutokseen keskittyvän Bios-tutkimusryhmän kanssa.

Verkkoajalle tyypillisesti tekijät miettivät, mitä tunteita lukijoissa haluttiin herättää. Yksi nousi ylitse muiden: toivo. Voivottelun ja epätoivon sijaan keskityttiin ratkaisuihin.

Projektin nimellä Tehtävänä tulevaisuus haluttiin korostaa, että asioille on tehtävissä paljon.

Juttuja suunnitellessa mietittiin myös paljon sitä, että sormi pystyssä valistaminen ei puhuttele ihmisiä. Valistavan otteen huono kiinnostavuus huomattiin Ylessä myös käytännössä.

Juttukokonaisuuden vähiten luetuin juttu oli loppukommentti, jossa toimittajat Toivonen ja Virpi Hukkanen vetivät yhteen sitä, kuinka ilmastonmuutoskeskustelu muuttui vuonna 2017.

Jutussa todettiin muun muassa, että aikaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen on vähän ja suomalaisilta puuttuvat kannustimet toimia sen torjumiseksi.

Loppukommentin luulisi kuitenkin kiinnostavan muita toimittajia. Kommentissa todetaan, että ilmastonmuutoskeskustelu löi läpi uudella tavalla viime vuoden aikana.

Työssään taloustoimittajana Toivonen on huomannut, että nyt liki kaikilta tahoilta löytyy ilmastonmuutosta työssään pohtivia ihmisiä ja relevantteja näkökulmia ilmiöön. Esimerkiksi yritykset joutuvat miettimään ilmastonmuutosta ja tuomaan esille, miten huomioivat sen toiminnassaan. Tämä ei ollut itsestään selvää vielä muutama vuosi sitten.

Toivosen mukaan myöskään palautteissa ei enää juuri näkynyt ilmastonmuutoksen kieltämistä. Hän uskoo, että vielä kymmenen vuotta sitten sellaista palautetta olisi tullut paljon.

Miten ilmastonmuutokseen sitten voi tarttua? Upola kehottaa lähtemään liikkeelle omasta seuranta-alueesta ja kiinnostuksen kohteesta.

– Jos miettii minkä tahansa aiheen tulevaisuutta, ilmastonmuutos on siinä läsnä. Se on huomioitava joka asiassa, hän sanoo.

Juuri tästä syystä Ylellä tartuttiin aiheeseen isolla projektilla.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit